Lupajaosto
Esityslista 16.06.2026/Asianro 4

Lupajaos 16.06.2026     

503/11.01.01/2023  

Valmistelija Ympäristötarkastaja Ojala Kati

Asia Päätös ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukaisesta ilmoituksesta, joka koskee olemassa olevaa maitotilaa

 Ilmoituksen tekijä 

 Juha Tiiri

  Y-tunnus: 1315230-2

 Ilmoituksen peruste 

 Ympäristönsuojelulaki (527/2014, YSL) 115 a § ja liite 4 kohta 5 a

 Viranomaisen toimivalta 

 Ympäristönsuojelulaki 115 a § 4 momentti

 Ilmoituksen vireilletulo ja käsittely

 Ilmoitus on jätetty 17.12.2025. Ilmoitusta on täydennetty puuttuvilla liitteillä ja tiedoilla 14.1., 18. ja 22.2., 4. ja 5.3. sekä 25. ja 28.4.2026.

 Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin kuuluttamalla siitä 29.4.-5.6.2026 Loimaan kaupungin verkkosivuilla ja osoitteessa julkipano.fi. Asiakirjat olivat nähtävinä kuulutusajan julkipano.fi:ssä ja Alastaron kunnantalolla. Ilmoituksesta annettiin tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet

 Ilmoituksesta ei pyydetty lausuntoja. 

 Lounais-Suomen Elinvoimakeskus on todennut, ettei sillä ole huomautettavaa lupa-asiassa ja pyytänyt muistuttamaan hakijaa omien liittymiensä näkemäalueiden raivauksesta liikenneturvallisuuden vuoksi.

 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne

 Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolla ei ole aikaisemmin myönnettyjä lupia. Alueella ei ole oikeusvaikutteista kaavaa. Varsinais-Suomen maakuntakaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M).

 Toiminta ja sijainti

 Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto. Ilmoitus on tehty 75 lypsylehmälle, 19 hieholle (12-24 kk), kymmenelle lehmävasikalle (6-12 kk) ja 17 lehmävasikalle (< 6 kk). Ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 3 mukaisina eläinyksikköinä tämä tekee 948,9.  

 Tila sijaitsee kiinteistöllä 430-460-2-35 (Hanhisaari) osoitteessa Lauroistentie 458, 32440 Alastaro. Lähin suojelualue on Himmaistenrahkan Natura-alue noin 700 metriä luoteeseen tilakeskuksesta. Lähin vesistö on noin 285 metrin päässä kaakossa virtaava Hanhijoki, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Hanhijoen ekologista tilaa ei ole luokiteltu.

 Lähin häiriintyvä kohde on noin 120 metrin etäisyydellä luoteessa, Lauroistentien toisella puolella oleva asumaton omakotitalo. Luoteessa noin 350 metrin päässä eläinsuojasta on omakotitalo. Lisäksi idässä noin 550 metrin etäisyydellä eläinsuojasta on omakotitalo. Toiminnan vaikutusalueella (600 m) ei ole muita häiriintyviä kohteita.

Tilalla on kaksi eläinsuojarakennusta, kylmäpihatto, joka on valmistunut vuonna 1997 ja vanha navetta, joka on rakennettu arviolta vuonna 1917. Pihatossa on paikat lypsylehmille sekä neljälle alle 6 kk:n ikäiselle vasikalle. Nuorkarja (hiehot ja vasikat, < 6 kk-12 kk) ovat vanhassa parsinavetassa. Parsinavetasta on poistettu entinen sisällä sijainnut tuorerehutorni ja muutettu varastotilaa karsinoiksi.

 Pihatossa on koneellinen ilmanvaihto, joka toimii termostaatilla. Pihaton katolla on koko harjan pituinen kattoluukku. Vanhassa navetassa on kaksi hormia, joissa on termostaatilla toimivat puhaltimet. Molemmat poistohormit ovat pohjoisen puolella rakennusta, lappeen alla.

 Tilalla on kaksi lantalaa, 200 m3 lietelantala (lisäksi 50 m3 lietekuilut) ja noin 1 000 m3 (20 x 20 x 1,5 m) kattamaton kuivalantala. Kuivalantalan betoniseinän korkeus on 1,5 m ja hyötytilavuuteen on laskettu mukaan yhden metrin korotus perustuen kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen (YM 2021:17). Ilmoituksen liitteenä olleiden piirustusten mukaan lantalan pohjan mitat ovat pienemmät, mutta toiminnanharjoittaja on selventänyt, että todelliset mitat ovat 20 x 20 m. Lantalan kuormausalue on asfalttia. Yhteenlaskettua lantalatilavuutta (lietelantala ja kuivalantala) on siis käytössä 1 250 m3.

 Vanhassa navetassa olevien eläinten lannat varastoidaan lietesäiliössä. Ilmoituksen mukaan vanhassa navetassa on paikat 19 hieholle (12-24 kk), 10 vasikalle (6-12 kk) ja 13 vasikalle (< 6 kk). Tälle eläinmäärälle nitraattiasetuksen (1250/2014) mukainen laskennallinen vuotuinen lantamäärä on 280,3 m3. Kun lantamäärästä vähennetään laidunkautena laitumelle jäävä lanta (4 kk), vuotuiseksi lantavaraston vähimmäistilavuudeksi saadaan 186,5 m3. Lietelannan laskennallista varastointitilavuutta on tilalla riittävästi.  

 Pihatossa olevien eläinten (lypsylehmät ja alle 6 kk vasikat) lanta varastoidaan kuivalantalassa. Laskennallinen vuoden aikana syntyvä lantamäärä on 2 169,4 m3. Kun määrästä vähennetään laidunkauden (lypsylehmät, 4 kk) aikana laitumelle jäävä lanta, saadaan vuotuiseksi lannan vähimmäisvarastotilavuudeksi 1 455,1 m3. Kuivalantavarastoa ei siis ole tilalla riittävästi.

 Toiminnanaharjoittaja on toimittanut ilmoituksen täydentämisen yhteydessä erillisen selvityksen lantavaraston riittävyydestä. Selvityksen mukaan tila aikoo paikata puuttuvan kuivalantavaraston määrän alkamalla luovuttaa lantaa VamBio-kaasulaitokselle. Tämän päätöksen valmistelun aikaan viranomaiselle ei oltu vielä toimitettu jäljennöstä lannanluovutussopimuksesta.

 Lantaloiden tyhjennyksestä tai kunnon tarkkailusta ei ole esitetty ilmoituksessa tietoja.  

 Lannanlevitysalaa on ilmoituksen mukaan käytettävissä 117 ha. Pellot ovat toiminnanharjoittajan omia peltoja. Levitysalaa on riittävästi tilan eläinmäärään nähden (eläinsuoja-asetus, liite 2). Lanta levitetään pelloille keväällä ja syksyllä. Lanta pyritään ilmoituksen mukaan multaamaan välittömästi hajuhaittojen minimoimiseksi. Lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueilla.

 Jätevesiä syntyy maitohuoneesta ilmoituksen mukaan 100 m3 vuodessa. Vedet johdetaan kolmen sakokaivon kautta ojaan. Ilmoituksen mukaan toiminnassa ei synny muita jätevesiä eikä navetoissa ole sosiaalitiloja.

 Jätteitä syntyy ilmoituksen mukaan seuraavasti:

 Maatalouden muovit, 3 000 kg/vuosi

 Jäteöljyt, 10 kg/vuosi

 Akut ja paristot, muutamia vuodessa

 Loisteputket, muutamia vuodessa

 Pilaantuneet rehut, vähäisiä määriä

 Kasvinsuojeluaineiden jätteet, määrä riippuu käytetystä aineesta

 Muovit toimitetaan ilmoituksen mukaan Suomen Maatalousmuovien kierrätys Oy:lle, jäteöljyt keräykseen, muut vaaralliset jätteet kierrätykseen, pilaantuneet rehut lantalaan, josta levitys peltoon, sekä kasvinsuojeluaineiden jätteet jäteautoon. Tilalla kuolleet eläimet noutaa Honkajoki.

 Toiminnanharjoittaja on arvioinut toiminnassa syntyvän hajupäästöjä lähinnä lannan levityksen yhteydessä. Hajuhaittoja pyritään torjumaan nopealla multauksella. Lannan ravinnepäästöjä pyritään pienentämään levittämällä lanta nurmelle tai kasvavalle kevät- tai syysviljalle. Toiminnanharjoittaja seuraa toimintaansa tarkkailemalla, että lantaloista ei synny vuotoja ja että polttoainesäiliöt ovat ehjät.

 Kemikaaleja on ilmoituksen mukaan käytössä seuraavasti:

 Muut öljytuotteet (esim. traktorin öljyt)  20-30 l

 Lannoitteet  50tn/vuosi, käytetään kasvukauden aikana

  Kasvinsuojeluaineet vaihtelee vuosittain      

 Eläinten lääkkeet vaihtelee vuosittain      

 Eläinsuojissa käytettävät pesuaineet vaihtelee vuosittain      

 Desinfiointiaineet vaihtelee vuosittain      

 Kemikaalit säilytetään asianmukaisesti varastoituna tiivillä alustalla, lannoitteet säilytetään ilmoituksen mukaan ulkona lavalla ja pressulla peitettynä. Ilmoituksesta ei kuitenkaan käy ilmi, varastoidaanko tilalla jauhemaisia vai nestemäisiä lannoitteitta.

 Tilalla on ilmoituksen mukaan 7 polttonestesäiliötä, joista kahta käytetään tankkaamiseen ja jotka oletettavasti liittyvät eläinsuojan toimintaan. Säiliöistä neljä on kuivurien käytössä ja yksi on asuintalon lämmitykseen käytettävä. Tankkaukseen käytettävät säiliöt ovat ilmoituksen mukaan 3 000- ja 1 800-litraisia maanpäällisiä säiliöitä, jotka on sijoitettu betonin päälle ja lukittu. Säiliöitä ei ole sijoitettu suoja-altaaseen, varustettu lapon- tai ylitäytönestolla, vuodonilmaisimella eikä katoksella. Tankkauspaikat ovat sorapintaisia. Ilmoituksessa ei ole tietoa siitä, milloin säiliöt on viimeksi tarkastettu.

 Viranomaisen ratkaisu

  Valmistelijan ehdotus:

 Loimaan kaupungin elinympäristölautakunnan lupajaosto hyväksyy Juha Tiirin ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukaisen ilmoituksen.

 Toiminnassa on noudatettava ilmoituksenvaraisista eläinsuojista annettua valtioneuvoston asetusta (138/2019, eläinsuoja-asetus). Lannan varastoinnissa ja käsittelyssä sekä lannan levittämisessä on noudatettava eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (1250/2014, nitraattiasetus).

 Toimintaa on harjoitettava ilmoituksen mukaisesti, ellei tässä päätöksessä annetuissa määräyksissä muuta määrätä.

 Ilmoitus on päätöksen liitteenä.

 Toimintaa koskevat määräykset:

1. Eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään ilmoituksen mukaisen eläinmäärän. Ilmoitettua kokonaiseläinmäärää ei saa ylittää pysyvästi ilman valvovan viranomaisen hyväksyntää.

2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden aikana syntyvän lantamäärän varastointiin. Lantamäärä lasketaan nitraattiasetuksen (1250/2014) liitteen 1 taulukon 1 mukaisesti. Puuttuva lantavaraston tilavuus tulee kattaa puolen vuoden (6 kk) kuluttua siitä, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Mahdollisesta lannanluovutussopimuksesta tulee toimittaa jäljennös ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen. Mahdollisen uuden lantalan rakentamisesta tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle kolme (3) viikkoa ennen rakentamishankkeeseen ryhtymistä.

3. Lantalat tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava rakenteiden kunto ja tiiviys. Havaitut puutteet on korjattava välittömästi.

4. Lanta, toiminnassa syntyvät pesuvedet ja rehujätteet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai toimitettava käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan, pesuvesien ja rehujätteen käsittelyn tulee tapahtua siten, ettei käsittelyn ja hyödyntämisen aikana aiheudu valumia, ravinnepäästöjä, teiden likaantumista, roskaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta ja jätteet on korjattava välittömästi talteen.

5. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspeltoa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä.

6. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille eikä vedenottamoiden suoja-alueille. Kuivalantaa voi levittää pohjavesialueen muodostumisalueen ulkopuolella edellyttäen, ettei levittämisestä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Lantaa saa levittää tulvaherkille pelloille vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty.

7. Puhtaat hulevedet, kuten eläinsuojan katolta muodostuvat vedet, tulee johtaa ja imeyttää maahan. Kulkureitit ja lastausalueet tulee muotoilla siten, että vältetään lammikoitumista. Likaantuneet hulevedet tulee johtaa ja tarvittaessa käsitellä siten, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa.

8. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava niille tarkoitetuille vastaanotto- tai käsittelypaikoille. Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain mukaan rekisteröityneelle jätteenkuljettajalle. Toiminnassa syntyvän jätteen käsittelyssä on noudatettava Loimi-Hämeen jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen jätehuoltomääräyksiä.

Vaaralliset jätteet tulee säilyttää erillisessä katetussa ja tiivispohjaisessa tilassa ja ensisijaisesti alkuperäisissä pakkauksissaan. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on jäte pakattava tiiviiseen, suljettavaan astiaan, joka kestää jätteen kuljettamisen ja kuormaamisen. Vaarallisia jätteitä ei tule sekoittaa keskenään. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vähintään kerran vuodessa vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen.

9. Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Ulkona sijaitsevien nestemäisten lannoitteiden säiliöiden/pakkausten alle tulee sijoittaa suoja-allas tai allastava tiivispohjainen rakenne joka pidättää säiliön mahdollisen vuodon.

10. Eläinsuojan toimintaan liittyvien, polttonesteen varastointiin ja tankkaukseen käytettävien säiliöiden tulee olla varustettu ylitäytön ja lapon estävillä laitteilla. Säiliöt tulee säilyttää nestetiiviillä alustalla. Yksivaippaiset säiliöt ja kaksivaippaiset säiliöt, joita ei ole varustettu vuodonilmaisimella, tulee sijoittaa suoja-altaaseen tai allastetun nestetiiviin rakenteen päälle, jonka tilavuus on 110 % säiliön tilavuudesta. Muut kuin kaksivaippaiset säiliöt on oltava katettu tai sadevesi täytyy viemäröidä pois altaasta siten, että viemäri voidaan sulkea säiliön täytön ajaksi. Säiliön siirtopumppu tai täyttöletku on oltava lukittuna, kun säiliötä ei käytetä.

Säiliöiden täyttö- ja tankkauspaikan tulee olla nestetiivis ja kulutusta kestävä (esim. kestopäällyste). Säiliöiden täyttö- ja tankkauspaikan läheisyyteen on varattava riittävä määrä imeytysainetta mahdollisen vuodon imeyttämistä varten.

Määräyksen mukaiset mahdolliset muutokset polttonestesäiliöihin ja täyttö- ja tankkauspaikkoihin tulee tehdä viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

11. Öljy- ja polttonestesäiliöt ja täyttölaitteet tulee pitää asianmukaisessa kunnossa. Vanhat öljy- ja polttonestesäiliöt tulee tarkastaa valtuutetulla tarkastajalla vähintään kerran kymmenessä vuodessa tai tiheämmin, jos valtuutettu tarkastaja niin suosittelee. Uudet öljy- ja polttonestesäiliöt tulee tarkastuttaa ensimmäisen kerran viimeistään 15 vuoden kuluttua käyttöönotosta. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä.

12. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.

13. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.

14. Onnettomuuksista sekä toiminnassa tapahtuvista häiriö- ja poikkeustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi tavanomaisesta poikkeavia toimia jätehuollossa tai merkittävää haittaa naapureille, on ilmoitettava välittömästi Loimaan kaupungin ympäristövalvontaan. Öljy- ja kemikaalivahingoista tulee aina ilmoittaa välittömästi Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle (hätäkeskukseen).

15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Toiminnanharjoittaja raportoi edellisen vuoden tiedot vuosittain helmikuun loppuun mennessä ensisijaisesti ympäristönsuojelun sähköiseen valvontajärjestelmään (YLVA).

Vuosittain tehtävän raportoinnin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

1.       tiedot eläinmääristä
2.       tiedot syntyneen lannan määrästä
3.       tiedot lannan levityspaikoista ja -aloista
4.       jäljennökset uusista enintään viisi vuotta vanhoista lannan ravinneanalyyseistä
5.       jäljennökset uusista tai muutetuista pellon vuokrasopimuksista, lannanlevityssopimuksista tai lannan luovutussopimuksista
6.       tiedot jätemääristä jätenimikkeittäin sekä tiedot jätteiden kuljetuksesta ja jätteiden vastaanottajista
7.       tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä ja toimituspaikoista
8.       tiedot mahdollisesti tehdyistä öljy- ja polttonestesäiliöiden tarkastuksista
9.       tiedot onnettomuuksista tai toiminnassa tapahtuneista häiriö- tai poikkeuksellisista tilanteista

16. Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ilmoitettava Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Myös mm. toiminnan pitkäaikaisesta keskeytymisestä ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee tehdä ilmoitus viranomaiselle.

17. Toiminnan päättyessä tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen.

 RATKAISUN PERUSTELUT

 Toiminnan sallivan ilmoituspäätöksen edellytykset

 Toiminnassa noudatetaan, mitä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään toiminnan sijoittumisesta, päästöistä ja niiden ehkäisemisestä, jätteistä sekä toiminnan päästöjen ja vaikutusten tarkkailusta.

 Toiminnasta ei annettavat määräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohjaveden tai meren pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella.

 Päätöksessä on otettu huomioon valtioneuvoston hyväksymä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2022-2027 vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 28 §:n mukaisesti.

 Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annetut lupamääräykset perustuvat ajantasaiseen ympäristönsuojelulainsäädäntöön ja kotieläintalouden parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

 Vaikka toiminnalla ei ole aikasempaa ilmoitus- tai ympäristölupapäätöstä, viranomainen on kuitenkin katsonut, että kyseessä on olemassa oleva toiminta, sillä tilalla on ollut vastaavaa toimintaa kymmeniä vuosia. Tällöin toimintaan ei sovelleta eläinsuoja-asetuksen (138/2019) 2 §:n mukaisia vähimmäisetäisyyksiä, sillä toiminnan sijoittaminen muualle ei ole mahdollista.

 Määräysten perustelut:

 Määräys 1.: Ilmoituspäätös on annettu ilmoituksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinmäärä vaikuttaa toiminnasta aiheutuvien päästöjen, kuten hajun syntymiseen ja päästön kuormittavuuden arviointiin sekä lainsäädännön mukaisiin vaatimuksiin lannan varastointitilavuuden ja levitysalan tarpeesta. Eläinmäärän muuttuessa tulee viranomaisen voida arvioida ilmoituspäätöksen muuttamisen tarve.

 Määräys 2.: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta. Toiminnanharjoittajalla ei ole riittävästi varastointitilaa kuivalannalle ja tästä syystä määrätään puuttuvan varastointitilavuuden kattamisesta. Nitraattiasetuksen (1250/2014) 5 §:n mukaan vähimmäistilavuudesta voidaan poiketa, jos lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 27 §:n nojalla myönnetyn luvan perusteella tai jos lantaa luovutetaan toiselle tilalle edellä säädetyllä tavalla varastoitavaksi lantalassa. Toiminnanharjoittaja voi myös rakentaa lisää lantavarastoa, jolloin asiasta tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle riittävän aikaisin, jotta voidaan varmistua siitä, että rakennettava lantavarasto täyttää ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen asetusten mukaiset vaatimukset.

 Määräys 3.: Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan nitraattiasetuksen liitteen 1 mukaisen lantavaraston vähimmäishyötytilavuuden säilyminen. Tyhjien varastojen rakenteet ja tiiviys voidaan samalla tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden varalta. Mikäli puutteita havaitaan, tulee ne korjata, jotta voidaan ehkäistä lannan ja lantaisten vesien pääsy ympäristöön.

 Määräys 4.: Määräyksellä varmistetaan, että lannan, pesuvesien ja rehujätteiden käsittely ja hyödyntäminen tapahtuu nitraattiasetuksen ja jätelain mukaisesti ja siten, ettei niiden käsittely tai kuljetus aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa, terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta naapureille.

 Määräys 5.: Lannan levityksestä ja siihen liittyvästä lannan käsittelystä sekä lannan kuljettamisesta aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista. Lannan levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan kuitenkin vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa.

 Määräys 6.: Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa pohjavesien pilaantumisen riskin. Kuivalannan levittäminen pohjavesialueen muodostumisalueen ulkopuolella on sallittu, sillä varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella maaperä ei yleensä ole niin vettä läpäisevää, että kuivalannan levityksestä aiheutuisi pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Tulvaherkillä alueilla riski lannanlevityksen aiheuttamista ravinnepäästöistä vesistöön kasvaa.

 Määräys 7.: Määräyksellä varmistetaan, että likaantuneita hulevesiä syntyy

 mahdollisimman vähän ja että hulevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. 

 Määräys 8.: Määräyksen tarkoitus on, että toiminnassa syntyvien jätteiden varastointi ja käsittely tapahtuu jätelain ja -asetuksen mukaisesti. Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoite, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 §:n mukaiset yleiset velvollisuudet noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 §:n mukaiset selvilläolovelvollisuudet sekä jätelain 13 §:n mukaiset jätehuollon huolehtimisvelvollisuudet. Jätteiden keräämisestä ja varastoinnista ei jätelain mukaan saa aiheutua haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Määräyksellä varmistetaan lisäksi alueellisten jätehuoltoa koskevien määräysten noudattaminen.

 Määräys 9.: Polttonesteiden, kemikaalien ja jätteiden oikealla varastoinnilla ehkäistään ympäristön pilaantumisen vaaraa. Määräyksellä varmistetaan vaarallisten aineiden ja jätteiden varastointia koskevien ympäristönsuojelulain ja jätelain vaatimusten täyttyminen. Erilaisten kemikaalien käyttämisen tulee tapahtua valmistajan ohjeiden mukaisesti, jotta voidaan ehkäistä niiden käytöstä aiheutuvaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

 Määräys 10.: Määräyksellä pyritään varmistamaan, ettei polttonesteiden tai öljyn säilyttämisestä tai eläinsuojan toimintaan liittyvien työkoneiden tankkaamisesta aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Ylitäytön- ja lapon eston tarkoituksena on varmistaa, että öljyjä tai polttonesteitä ei pääse vuotamaan hallitsemattomasti maahan vahinkotilanteissa. Maan pinnan tiivistämisellä estetään vuotojen pääsy maaperään ja mahdollistetaan vuotojen havaitseminen ja niiden kerääminen talteen. Imeytysainetta tulee olla saatavilla vahinkojen ensitorjuntaa varten. Suoja-altaaseen on mahduttava koko säiliön sisältö mahdollisessa vuototilanteessa ja kattamisella tai viemäröinnillä estetään sadeveden pääsy suoja-altaaseen. Täyttöletkut ja siirtopumput on lukittava ilkivallan aiheuttamien vuotojen ehkäisemiseksi.

 Annettu siirtymäaika (kaksi vuotta) on katsottu kohtuulliseksi ajaksi saattaa polttonestesäiliöt ja täyttö- ja tankkauspaikat määräyksen mukaisiksi. Muiden kuin eläinsuojan toiminnassa käytettävien säiliöiden vaatimuksista määrätään Loimaan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä.

 Määräys 11.: Polttoneste- ja öljysäiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti ja niiden kuntoa seurata, jotta voidaan ehkäistä mahdollisten vuotojen syntymistä ja ympäristön pilaantumisen vaaraa. Säiliöiden tarkastusväli tulee määritellä sen mukaan, minkä ikäisestä ja minkä kuntoisesta säiliöstä on kyse.

 Määräys 12.: Määräyksen tarkoitus on ehkäistä haittaeläimistä aiheutuvaa terveys- ja viihtyvyyshaittaa naapurustolle.

 Määräys 13.: Määräys on annettu ympäristönsuojelulain 8 §:n nojalla. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaita työmenetelmiä käyttämällä vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan tätä päätöstä vaatia muutettavaksi.

 Määräys 14.: Määräys on annettu ympäristönsuojelulain vaatimusten täyttämiseksi tilanteessa, jossa toiminnasta voi aiheutua poikkeuksellisia määriä päästöjä tai jätettä. Määräyksellä mahdollistetaan oikea-aikainen ja asianmukainen viranomaisten tiedonsaanti onnettomuus- ja poikkeustilanteessa sekä ympäristönsuojeluviranomaisen neuvonta ja valvonta tilanteiden jälkihoidossa.

 Määräys 15.: Kirjanpitovelvollisuus perustuu eläinsuoja-asetuksen 9 §:ään. Määräyksellä täydennetään kirjanpitovelvollisuutta ja varmistetaan, että toiminnan tiedot raportoidaan valvontaa varten vuosittain. Viranomaisen saamien tietojen avulla voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta ja annettujen määräysten noudattamista määräaikaistarkastusten välillä.

 Määräys 16.: Toiminnan olennainen muuttaminen tai laajentaminen edellyttää uuden ilmoituksen tekemistä. Toiminnan muutokset voivat vaikuttaa myös valvontatoimiin. Valvontatoimien sujuvuuden takia viranomaisella on oltava ajantasainen tieto toiminnanharjoittajasta, jotta yhteydenotot onnistuvat tarvittaessa nopeasti. Toiminnan loputtua valvontaviranomainen tekee tarvittavat muutokset valvontaohjelmiin ja tietojärjestelmiin. Tämän vuoksi tieto lopettamisesta on toimitettava myös ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 Määräys 17.: Määräyksellä pyritään varmistumaan toiminnan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien riskien hallinnasta toiminnan päättyessä tai keskeytyessä.

 Ilmoituspäätöksen voimassaolo

 Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.

 Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5-8, 11-12, 14-17, 19-20, 22, 39 a, 42-44, 51, 53, 70, 83-85, 87, 89, 94, 115 a-115 e, 134, 170, 172, 190, 191 ja 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 3-4, 8, 11, 13 ja 15 a §

 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15, 16, 17, 28, 29, 72, 118, 119 ja 122 §

 Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 8 ja 9 §

 Valtioneuvoston asetus ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019)

 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) 28 §

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

 Forssan kaupungin jätelautakunnan jätehuoltomääräykset (1.1.2026)

Ko­tieläintalouden ympäristönsuojeluohje. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:17.

Maatilojen kemikaalien käsittely ja varastointi. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:15.

 Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tästä päätöksestä perittävää maksua on korotettu ilmoituksen käsittelyyn käytetyn poikkeuksellisen suuren työajan vuoksi 20 % Loimaan kaupungin elinympäristölautakunnan hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 5 § 2 momentin mukaisesti.

Päätöksestä peritään ympäristönsuojeluviranomaisen taksan maksutaulukon mukaisesti 1450 € * 1,20 = 1 740 €

 Muutoksenhaku

 Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Päätöksestä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Esittelijä Johtava rakennustarkastaja Salminen Harri

Päätösehdotus Loimaan kaupungin elinympäristölautakunnan lupajaosto hyväksyy Juha Tiirin ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukaisen ilmoituksen.

Toiminnassa on noudatettava ilmoituksenvaraisista eläinsuojista annettua valtioneuvoston asetusta (138/2019, eläinsuoja-asetus). Lannan varastoinnissa ja käsittelyssä sekä lannan levittämisessä on noudatettava eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (1250/2014, nitraattiasetus).

Toimintaa on harjoitettava ilmoituksen mukaisesti, ellei tässä päätöksessä annetuissa määräyksissä muuta määrätä.

Ilmoitus on päätöksen liitteenä.

Päätös  

Jakelu Ilmoituksen tekijä

 Lupa- ja valvontavirasto

 Elinvoimakeskus