Lupajaosto
Pöytäkirja 26.05.2026/Pykälä 46

Lupajaos 26.05.2026 § 46  

214/11.03.01/2026  

Valmistelija Ympäristötarkastaja Kati Ojala

Asian vireilletulo ja aikaisempi käsittely

Loimaan kaupungin lupajaoston katselmusryhmä on 1.12.2020 suoritetun vuotuisen ympäristökatselmuksen yhteydessä havainnut kiinteistöllä -------------------------- maisemaa rumentavaa varastointia ja roskaamista. Kiinteistön alueelle oli sijoitettu suuria määriä metalliromua, käytöstä poistettuja kodinkoneita, auton renkaita sekä romuajoneuvoja ym. Lupajaosto antoi 13.1.2021 kiinteistön omistajalle ------------------- kehotuksen poistaa kiinteistölle sijoitetut, maisemaa rumentavat käytöstä poistetut tavarat ja jätteet asianmukaiseen, varastointiin osoitettuun sijoituspaikkaan 30.4.2021 mennessä. Lisäksi lupajaosto ilmoitti roskaamisesta poliisille mahdollista esitutkintaa varten.

Kiinteistöllä on suoritettu paikallakäynti 14.5.2021 ja 5.5.2022, joiden yhteydessä on todettu, ettei kehotusta ole noudatettu. Paikallakäynneistä ei ole laadittu ympäristövalvonnan tietojen mukaan kuitenkaan tarkastuspöytäkirjoja.

Asian käsittely

Loimaan kaupungin ympäristötarkastaja ja johtava rakennustarkastaja suorittivat kiinteistöllä -------------------------- tarkastuskäynnin 15.4.2025. Tarkastuskäynnin tarkoituksena oli selvittää, oliko 13.1.2021 annettua siivouskehotusta noudatettu. Tarkastuksella havaittiin runsaasti erilaista käytöstä poistettua tavaraa (jätettä) lähes yhtenäisellä alueella asuinrakennuksen ja pihapiirin etelä-, kaakkois- ja itäpuolella metsätien varrella, pihapiirin ja metsätien välisellä metsäalueella, pellon reunassa kiinteistön pihapiirin itä-koillispuolella, kahden ulkorakennuksen edustalla lähellä --------------- tietä sekä --------------- länsipuolella olevan ulkorakennuksen takana. Tarkastuksella todettiin, että ainakin osa 1.12.2020 havaituista jätteistä oli poistettu kiinteistöltä. Kiinteistölle oli kuitenkin tuotu uusia jätteitä 1.12.2020 jälkeen ja jätettä oli edelleen runsaasti.

Kiinteistöllä havaittiin eniten metalli-, muovi- ja puujätettä. Lisäksi kiinteistöllä oli romuajoneuvoja, ajoneuvojen renkaita, sähkö- ja elektroniikkaromua, lasijätettä, biojätettä (elintarvikerasvoja), saniteettiposliinia, tiilijätettä sekä mahdollisesti vaarallista jätettä.

Jätteiden tarkka erittely ja määrän arviointi oli kuitenkin haastavaa alueen laajuuden ja jätteiden runsaan määrän vuoksi. Havaitut jätteet valokuvattiin tarkastuksella ja jätteet ja roskaavat esineet ja materiaalit pyrittiin yksilöimään valokuvin.

Ympäristövalvonta katsoi, että 13.1.2021 annettu kehotus oli ollut sisällöltään epätäsmällinen, minkä vuoksi kiinteistön omistajalle annettiin uusi siivouskehotus jätelain (646/2011) 72 ja 73 §:n nojalla. 4.6.2025 päivätyssä kehotuksessa kiinteistön omistajaa kehotettiin poistamaan kiinteistöllä ------------- olevat jätteet 15.9.2025 mennessä ja toimittamaan ne sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa kyseistä jätettä vastaan. Kiinteistön omistajaa kehotettiin myös säästämään jätteiden toimituksista saadut kuitit ja pyydettäessä esittämään ne ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkastuspöytäkirjan ja kehotuksen liitteenä olevassa kuvaliitteessä esitettiin karttakuva alueesta, jolla jätteitä havaittiin (kuva 1) sekä valokuvia kiinteistöllä havaituista jätteistä (kuvat 2-58). Tarkastuspöytäkirja sekä kuvaliite (4.6.2025) ovat tämän päätöksen liitteenä.

Ympäristövalvonta suoritti kiinteistöllä ------------- uuden tarkastuksen 4.11.2025 aikaisemmin annetun kehotuksen valvomiseksi. Tarkastuksella todettiin, että kiinteistöllä oli edelleen runsaasti jätteitä samalla alueella kuin edellisellä tarkastuksella. Tarkastuspöytäkirja (päivätty 24.2.2026) ja kuvaliite, jossa jätteitä on yksilöity tarkemmin, ovat tämän päätöksen liitteenä.

Kiinteistöllä havaittiin tälläkin tarkastuksella eniten erilaista sekalaista metalli-, muovi- ja puujätettä. Kiinteistöllä oli myös muutama soutuvene (kuvaliitteen 24.2.2026 kuvat 14, 61 ja 66) sekä vanhoja ruohonleikkureita (kuva 58) ja polkupyöriä (kuvat 41, 44, 59), joita havaittiin jo edellisellä tarkastuksella. Lisäksi kiinteistöillä oli edelleen runsaasti käytöstä poistettuja ajoneuvojen renkaita erityisesti --------------- länsipuolella olevan ulkorakennuksen takana (kuva 65; lisäksi renkaita havaittavissa myös kuvissa 3,10, 16-18, 20, 23, 26, 27, 32, 45-47, 49, 59, 60 ja 64).

Myös romuajoneuvoja (kuvat 32 [mahdollisesti romuajoneuvoja], 41, 46, 67), sähkö- ja elektroniikkaromua (kuvat 1, 21, 22, 23), lasi- ja tiilijätettä (kuvat 27, 31, 34, 37, 38, 44, 55, 61, 62 [ainakin osa ikkunoista jätettä]), muuta sekalaista rakennusjätettä (kuvat 2, 5, 6, 8, 17, 35, 36, 38-40, 50, 52, 56, 57, 66, 67), sekä mahdollisesti vaarallista jätettä sisältäviä astioita (kuvat 19, 28, 33, 42, 45, 58) ja käytöstä poistettuja lyhtypylväitä, jotka ovat myös vaarallista jätettä (kuva 7) oli edelleen kiinteistöllä. Kiinteistön omistajan mukaan joissain astioissa oli myös biojätettä (elintarvikerasvoja). Kaikkia kiinteistöllä olleita jätteitä ja ympäristöön hylättyjä esineitä ja materiaaleja ei ole esitetty yksityiskohtaisesti valokuvissa niiden suuren määrän vuoksi.

Ympäristövalvonta havaitsi pellon reunassa kiinteistön pihapiirin itä-koillispuolella kasan jätettä, jota oli yritetty hävittää polttamalla (kuva 12). Kasa sisälsi muun muassa erilaista puujätettä, pahvia, metallia ja muovia. Toiminnanharjoittajaa kehotettiin tarkastuksella suullisesti lopettamaan jätteiden polttaminen ja toimittamaan jätteet niille kuuluvaan vastaanottopaikkaan. Loimaan alueella noudatetaan Forssan kaupungin jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiä (voimaantulo 1.1.2026), joiden 17 §:n mukaan jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Taajama-alueiden ulkopuolella saa polttaa avopolttona kertaluonteisesti vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä. Kiinteistöllä ------------- poltetut jätteet sisälsivät sellaisia jätteitä, joita ei saa polttaa.

Kiinteistön omistaja kertoi tarkastuksella, että kiinteistöltä oli poistettu noin 20 000 kg metalliromua 15.4.2025 pidetyn tarkastuksen jälkeen. Jätteitä oli pakattu myös peräkärryyn odottamaan poiskuljetusta. Lisäksi 4.11.2025 pidetyllä tarkastuksella todettiin, että kiinteistöllä viimeksi havaittuja wc-pyttyjä ei ollut enää kiinteistöllä. Ympäristövalvonta totesi, että kiinteistöltä on saatettu poistaa kiinteistön omistajan kertoman mukainen määrä metalliromua, mutta silmämääräisesti asiaa ei pystytty varmistamaan. Kiinteistön omistajaa oli kehotettu (4.6.2025) säilyttämään tositteet jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Tällaisia tositteita ei toistaiseksi ole toimitettu ympäristövalvontaan.

Jätettä ja muuta roskaantumista aiheuttavaa tavaraa oli kiinteistöllä edelleen runsaasti 4.11.2025 ja tarkastuksen perusteella voidaan todeta, ettei ympäristötarkastajan 4.6.2025 antamaa kehotusta ole noudatettu annetussa määräajassa. Kiinteistön omistajalle 24.2.2026 toimitetussa tarkastuspöytäkirjassa todettiin, että asian käsittely siirretään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Asianosaisen kuuleminen

Kiinteistön omistajaa kuultiin jätelain (646/2011) 75 §:n mukaisen määräyksen antamiseen ja lain 129 §:n mukaisen uhkasakon asettamiseen mahdollisesti johtavassa asiassa 15.4.2026 lähetetyllä kuulemiskirjeellä. Kuulemiskirje lähetettiin suomi.fi-palvelun kautta todisteellisena tiedoksiantona. Kiinteistön omistaja antoi selityksen kirjeellä, joka oli päivätty 15.5.2026 ja toimitettu Loimaan kaupungin kirjaamoon 18.5.2026.

Selityksessään kiinteistön omistaja nosti muun ohella esiin, ettei häntä ole missään vaiheessa opastettu jäteasioissa, vaan ympäristötarkastajat ovat kertoneet, että vastaus löytyy jätelaista.

Kiinteistön omistajaa on suullisesti tarkastuksilla 15.4.2025 ja 4.11.2025 ohjeistettu mm. jätelain roskaamiskiellosta. Lisäksi on muistutettu, ettei kiinteistön omistajalla ole lupaa vastaanottaa tai käsitellä jätteitä. Tätä on myös ohjeistettu jätteiden asianmukaisessa käsittelyssä sekä toimittamisessa asianmukaiseen paikkaan. Voidaan myös pitää todennäköisenä, että saatuaan kaksi kehotusta ja sakkorangaistuksen roskaamiseen liittyen, kiinteistön omistaja on ainakin joltain osin ollut tietoinen toimiensa lainvastaisuudesta. Varsinaisia neuvontapyyntöjä tämä ei ole ympäristövalvontaan esittänyt nykyisen käsittelyn (15.4.2025 alkaen) aikana tai ollut muuten yhteydessä ympäristötarkastajiin ohjeistusten tai neuvojen saamiseksi.

Kiinteistön omistaja nosti esiin selityksessään, että koska hänet on tuomittu sakkoon roskaamisasiassa, asia on sen myötä käsitelty. Myös tarkastuksella kiinteistön omistaja toi esiin saman asian, ja tämä oli siinä käsityksessä, että sakon tuomitsemisen myötä valvontatoimia ei voisi enää jatkaa. Tälle kerrottiin tuolloin, ettei sakkorangaistus estä jätelain mukaisten valvontatoimien jatkamista. Rikoslain tai rikesakkolain mukaiseen sakkoon tuomitseminen ei estä jätelain mukaisten valvonta- ja hallintopakkokeinojen käyttämistä, sillä nämä prosessit ovat toisistaan erilliset. Oikeuskäytännössä (esim. KHO 20.2.2013, taltio 620, KHO 2016:96, Turun HO 22.10.2014 nro 1128) on katsottu, että hallintopakkomenettelyssä on kyse lainvastaisen tilan palauttamisesta ennalleen tulevaisuudessa, eikä sanktiotyyppisestä seuraamuksesta (kuten sakkorangaistus). Kyse ei tällöin ole kaksinkertaisesta rangaistuksesta, eli hallintopakon käyttäminen ei estä rikosoikeudellista seuraamusta ja päinvastoin.

Selityksessään kiinteistön omistaja on kyseenalaistanut kiinteistöllä olevien ajoneuvojen ja käytössä olevien maatalouskoneiden määrittelyn romuksi. Kehotuksessa 4.6.2025 on vaadittu toimittamaan kiinteistöllä olevat jätteet sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa kyseistä jätettä vastaan. Kehotuksessa on sekä sanallisesti yksilöity että kuvaliitteellä esitetty jätteeksi luokiteltuja esineitä ja materiaaleja. Kuvissa saattaa esiintyä myös sellaista tavaraa, jota ei voida yksiselitteisesti luokitella jätteeksi, sillä esineitä ja materiaaleja oli sijoitettu ympäristöön sekalaisiin kasoihin. Kehotus ei ole pitänyt sisällään rekisterissä olevia, käyttökuntoisia ajoneuvoja eikä asianmukaisesti varastoituja ajoneuvoja, joita käytetään harrastustoimintaan ja jotka eivät täytä jätteen määritelmää. Kehotus ei myöskään ole koskenut käytössä olevia maatalouskoneita, jotka eivät ole jätettä. Viime kädessä määrittelyn siitä, onko ajoneuvo tai muu esine tai materiaali jätettä, tekee ympäristönsuojeluviranomainen jätelain 5 §:ssä määriteltyyn jätteen käsitteeseen nojaten.

Kiinteistön omistaja on myös selityksessään maininnut, että metsätalousmaalla on hakkuiden yhteydessä metsään jääneitä pölkkyjä ja risuja, eivätkä ne ole jätettä. Todettakoon selvyyden vuoksi, ettei kehotus jätteiden poistamiseksi ole myöskään pitänyt sisällään metsässä olevaa puuta tai oksia, sillä näitä ei lähtökohtaisesti määritellä jätteeksi, eikä tällaisia puumateriaaleja ole myöskään tarkastuspöytäkirjoissa tai kuvaliitteissä esitetty tai yksilöity jätteeksi.

Liittyen kiinteistön omistajan esiin nostamaan puujätteen määritelmään, puujätteellä on tässä tapauksessa viitattu mm. 4.6.2025 päivätyn tarkastuspöytäkirjan kuvaliitteen kuvassa 17 oleviin hirsiin, jotka ovat sammaloituneet ja todennäköisesti jo lahoamisprosessissa. Kuvissa 26-28 voidaan havaita kuormalavoja ja puisia rakennuksen osia, jotka voidaan maastossa sijaitessaan tulkita käytöstä poistetuiksi tai hylätyiksi niiden kunnosta riippuen. Myös 24.2.2026 päivätyn tarkastuspöytäkirjan kuvaliitteessä on esitetty erilaista puujätettä, kuten mm. rakennusjätettä (kuva 6), kuormalavoja ja lavakauluksia (kuva 29) ja lahoamisprosessissa olevia hirsiä ja muuta puujätettä (kuva 48). Sellaiset lavat ja muu puutavara, jotka eivät vielä täytä jätteen määritelmää, tulee säilyttää asianmukaisesti siten, etteivät ne aiheuta roskaantumista eivätkä muodostu jätteeksi ajan kuluessa.

Kiinteistön omistajan mukaan metsätien varressa olevat metalliesineet ovat käyttörautaa odottamassa jatkokäyttöä. Tässäkin kohtaa voidaan todeta, ettei metalli maastossa säilytettynä säily käyttökelpoisena. Kiinteistön omistajalla ei myöskään ole ympäristönsuojelulain mukaista lupaa vastaanottaa käytöstä poistettua metallitavaraa (jätettä) ja omassa käytössä olevat esineet tulee säilyttää muuten kuin siten, että niiden voidaan tulkita olevan hylättynä ympäristöön tai jätettä.

Jätelain 72 §:n mukaan ympäristöön ei saa jätteiden ohella hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto). Lain esitöiden mukaan kyseistä säännöstä on tarkoitettu sovellettavan myös sellaiseen esineeseen ja aineeseen, joka ei kiistatta ole jätettä, mutta joka sen kunnon, huolenpidon puutteen tai sijaintipaikan perusteella voidaan päätellä hylätyksi tai käytöstä poistetuksi ja joka aiheuttaa säännöksessä mainittua seuraamusta eli roskaantumista.

Selityksessään kiinteistön omistaja tuo esiin, että on toimittanut 20 000 kg eli vähintään yhden rekkakuorman metalliromua uusiokäyttöön purkaamolle. Asian toteaminen vain silmämääräisesti arvioiden tarkastuskäynnillä on ollut haastavaa, eikä tämä ole esittänyt selityksensä yhteydessä esim. jätteiden toimituksista saatuja tositteita. Vaikka kiinteistöltä oltaisiin toimitettu kiinteistön omistajan mainitsema määrä metalliromua asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, kiinteistöllä oli tarkastushetkellä silti edelleen suuria määriä muutakin jätettä, jotka on tarkemmin eritelty tarkastuspöytäkirjoissa ja kuvaliitteissä.

Kiinteistön omistaja on vielä tuonut esiin sen, että tarkastuksella 15.4.2025 on käytetty kuvaamiseen droonia, jota tämä on pitänyt lainvastaisena. Tämä on myös tarkastushetkellä 15.4.2025 tiedustellut asiasta, jolloin hänelle on kerrottu, että johtavalla rakennustarkastajalla ja ympäristötarkastajalla on jätelain mukainen tarkastusoikeus. Kiinteistön omistaja on tuonut asian esiin myös tarkastuksella 4.11.2025, ja ympäristötarkastaja on myös tuolloin kertonut tälle jätelain mukaisesta tarkastusoikeudesta. Kyseinen oikeus on kirjattu jätelain 123 §:ään. Ympäristönsuojelulain 172 §:n 1 momentin 4 kohdassa on erikseen säädetty valvontaviranomaisen oikeudesta tallentaa tarkastuksella ääntä ja kuvaa.

Havaintojen dokumentoiminen valokuvaamalla on oleellinen osa tarkastusmenettelyä, jotta voidaan jälkikäteen luotettavasti todeta tarkastuksella tehdyt havainnot. Kuvien ottaminen tarkastuksilla on liittynyt asian selvittämiseen ja tarkastuksen suorittamiseen. Kun kyseessä on sellainen kohde, jossa jätettä ja muuta roskaantumista aiheuttavaa materiaalia on runsaasti ja laajalla alueella, on kuvien ottaminen tärkeää, jotta voidaan myöhemmin todeta siivoustoimien edistyminen kohteessa ja jotta voidaan yksilöidä mahdollisimman tarkasti sellaiset esineet ja materiaalit, jotka tulee poistaa ympäristöstä.

Droonilla kuvaaminen on ollut perusteltua juuri alueen laajuuden ja jätteiden suuren määrän vuoksi. Ilmakuvista valvontaviranomaisen on mahdollista tarkastella jätemääriä kokonaisuutena tarkemmin jälkikäteen ja todeta siivoustoimien toteutuminen. Droonilla voidaan myös kuvata sellaisia alueita, joihin jalan on vaikea päästä ja joista ei tästä syystä saada kattavaa käsitystä perinteisillä valokuvilla.

Kiinteistön omistaja on esittänyt selityksessään myös vahingonkorvausvaatimuksen. Vahingonkorvausta koskeva asia on siirretty Loimaan kaupungin hallintosäännön mukaisesti asian käsittelevälle taholle.

Esittelijä Johtava rakennustarkastaja Salminen Harri

Päätösehdotus Loimaan kaupungin elinympäristölautakunnan lupajaosto määrää jätelain 75 §:n nojalla kyseessä olevan kiinteistön omistajan:

1. Poistamaan kiinteistöllä olevat jätteet ja muut roskaantumista aiheuttavat esineet ja materiaalit. Jätteet tulee toimittaa sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Muut roskaantumista aiheuttavat esineet ja materiaalit tulee joko toimittaa jätteiden vastaanottoon tai, mikäli ne eivät ole jätettä, varastoida ne niin, etteivät ne aiheuta roskaantumista.

Kyseisten toimenpiteiden tulee olla suoritettuina viimeistään neljän (4) kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksisaannista. Määräyksen mukaisia jätteitä ja muita roskaantumista aiheuttavia esineitä ja materiaaleja on yksilöity tarkemmin tämän päätöksen valmistelussa sekä päätöksen liitteenä olevissa tarkastuspöytäkirjoissa ja näiden kuvaliitteissä. (Päävelvoite 1)

2. Toimittamaan kirjalliset tositteet jätteiden toimituksista asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Tositteista on käytävä ilmi luovutetut jätelajit, jätteiden määrät, niiden toimituspaikat ja -ajankohdat sekä mahdollinen jätteen kuljettaja. (Päävelvoite 2)

Päävelvoitteen 1 tehostamiseksi lupajaosto asettaa jätelain 129 §:n nojalla uhkasakon, joka on uhkasakkolain 9 §:n mukainen juokseva uhkasakko.

Juoksevan uhkasakon määrä päävelvoitteen 1 osalta:

Kiinteänä peruseränä kuusituhatta (6 000) euroa, mikäli velvoitetta ei ole täytetty määräaikaan mennessä sekä lisäeränä kaksituhatta (2000) euroa jokaiselta alkavalta kuukaudelta, jonka velvoitteen laiminlyönti jatkuu asetetun määräajan jälkeen.

Koska uhkasakko on asetettu kiinteää omaisuutta koskevan päävelvoitteen tehosteeksi, velvoitetun on uhkasakkolain 18 §:n mukaisesti omaisuuden tai sen käyttöoikeuden luovuttaessaan ilmoitettava luovutuksensaajalle, minkälainen päävelvoite ja uhka sitä koskee. Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoite.

Tästä päätöksestä ilmoitetaan uhkasakkolain 19 §:n mukaisesti maanmittauslaitokselle merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

Tätä päätöstä on jätelain 139 §:n mukaisesti noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, jollei hallinto-oikeus toisin määrää.

Päätös Hyväksyttiin.

Päätöksen perustelut Jätelain 5 §:n mukaan jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Kiinteistöllä -------------------------- on havaittu runsaasti jätteen määritelmän täyttäviä sekä ympäristöön hylättyjä esineitä ja materiaaleja, jotka aiheuttavat jätelain 72 §:n mukaista epäsiisteyttä, maiseman rumentumista ja viihtyisyyden vähentymistä (roskaantumista).

 ---------------- on jätelain 73 §:n nojalla velvollinen poistamaan kiinteistöltä jätteet ja siivoamaan roskaantunut alue. ------------- on annettu kaksi erillistä kehotusta poistaa kiinteistöllä olevat jätteet, mutta kehotuksia ei ole noudatettu. Koska annettuja kehotuksia ei ole noudatettu, määrää ympäristönsuojeluviranomainen kiinteistön omistajan jätelain 75 §:n nojalla täyttämään velvollisuutensa eli poistamaan kiinteistöllä olevat jätteet ja toimittamaan ne sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Lisäksi tämä on velvoitettu määräyksellä poistamaan ympäristöstä muut roskaantumista aiheuttavat esineet ja materiaalit. Vaikka kiinteistöltä on sen omistajan kertoman ja ympäristötarkastajien havaintojen mukaan poistettu jonkin verran jätettä, on kiinteistöllä todetusti edelleen runsaasti erilaista jätettä ja muuta roskaantumista aiheuttavaa materiaalia.

 Määräys jätteiden poistamisesta tarkoittaa käytännössä sitä, että kiinteistön omistajan tulee poistaa kiinteistöltä kaikki ne jätteet, jotka kiinteistöllä on havaittu viranomaisen tekemillä tarkastuskäynneillä ja jotka on eritelty sanallisesti tai kuvina kiinteistön omistajalle 4.6.2025 ja 24.2.2026 lähetetyissä tarkastuspöytäkirjoissa ja niiden liitteissä. Kiinteistön omistaja voi toimittaa jätteet itse kiinteistöltä pois tai vaihtoehtoisesti tilata jätteille kuljetuksen sellaiselta yritykseltä, jolla on lupa kuljettaa jätteitä. Muiden roskaantumista aiheuttavien esineiden ja materiaalien, jotka ovat vielä käyttökelpoisia, varastointi tulee tehdä esim. siten, että ne ovat säältä suojassa eikä niitä ole sijoiteltu ympäristöön siten, että ne voidaan tulkita hylätyiksi tai käytöstä poistetuiksi tai että ne voivat muuttua jätteeksi niiden väärän säilytystavan vuoksi. Viime kädessä esineiden tai materiaalien jätteeksi luokittelun tekee ympäristönsuojeluviranomainen jätelain 5 §:n jätteen määritelmän perusteella.

 Määräys jätteiden toimituksista saatavien tositteiden toimittamiseen perustuu viranomaisen oikeuteen saada tarpeellisia tietoja jätteen haltijalta tai roskaantuneen alueen siivoamisvelvolliselta (jätelain 122 §). Jätteiden toimituksista saadut kirjalliset tositteet ovat ainoa luotettava keino osoittaa, että jätteet on toimitettu kiinteistöltä asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin.

 Päävelvoitteen 1 tehostaminen juoksevalla uhkasakolla perustuu jätelain 129 §:ään, jonka mukaan valvontaviranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, jätelain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään tai kielletään. Uhkasakkoa koskevaan asiaan sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

 Uhkasakon suuruutta on harkittu uhkasakkolain 8 §:n mukaisesti suhteessa päävelvoitteen laatuun ja laajuuteen, tässä tapauksessa ko. kiinteistöllä olevien jätteiden suureen määrään ja laatuun. Uhkasakon asettamisen tarkoitus on myös varmistaa se, että kiinteistön omistajalla on riittävä kannustin korjata toimintansa.

 Määräaikaa voidaan pitää kohtuullisena alueen siivoamiselle. Kiinteistön omistajalla katsotaan olevan mahdollisuus suoriutua kiinteistön siivouksesta uhkasakkolain 7 §:n mukaisesti ja tällä on tarvittaessa mahdollisuus käyttää siivoamiseen ulkopuolista apua.

 Lupajaosto katsoo, että uhkasakon asettaminen määräyksen tehosteeksi on tarpeen, koska ko. kiinteistön omistaja ei ole huolehtinut siivousvelvoitteestaan kehotuksista huolimatta. Uhkasakon asettamista ei voida siten pitää jätelain 129 §:n mukaan ilmeisen tarpeettomana.

 Uhkasakon asettaminen tarkoittaa sitä, että jos valvontaviranomainen uusintatarkastuksella havaitsee, ettei päävelvoitteita ole noudatettu määräaikaan mennessä, se voi tuomita uhkasakon maksettavaksi.

Käsittelymaksu Tästä päätöksestä peritään Loimaan kaupungin elinympäristölautakunnan 10.12.2024 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti 230 €.

Sovelletut oikeusohjeet 

 Hallintolaki (434/2003) 34 §

 Jätelaki (646/2011) 5, 72-73, 75, 122, 129, 139 §:t

 Uhkasakkolaki (1113/1990) 6-10, 18-19, 22 §:t

 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 172 §

 Forssan kaupungin jätelautakunnan jätehuoltomääräykset (1.1.2026) 17 §

 HE 199/2011, Hallituksen esitys eduskunnalle jätelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 KHO 2016:96

 KHO 20.2.2013, taltio 620

 Turun HO 22.10.2014 nro 1128

Jakelu ----------------

 Tiedoksi Maanmittauslaitokselle