Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 05.03.2026/Pykälä 19

Sivla 05.03.2026 § 19  

54/12.00.02/2026  

Valmistelija sivistysjohtaja Manne Pärkö, puh. 050 5936249

Loimaan perusopetuksen tuntijaon mukaan viikkotunnit eri vuosiluokilla ovat seuraavat: 21, 21, 23, 24, 25, 25, 30, 30, 30. Valtakunnallinen minimituntimäärä eri vuosiluokilla on 21, 21, 23, 24, 25, 25, 30, 29, 30.

Oppilaat opiskelevat osan tunneistaan perusryhmää pienemmissä ryhmissä (jakoryhmät). Jakotunnit edellyttävät aina tapauskohtaista harkintaa. Ainakin seuraavia tekijöitä on otettava huomioon jakotunteja käytettäessä:

- oppilasryhmän koko

- jakotuntien painottuminen alemmille luokille, joissa opitaan perustiedot ja - taidot

- tukea tarvitsevien oppilaiden määrä opetusryhmässä

- opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen (mm. yhdysluokkaopetus, eri oppiaineissa olevat ryhmäkokosuositukset)

Jakotuntien määrää on mietittävä kokonaisuuden kannalta. Ne mahdollistavat osaltaan opettajan tehokkaamman ohjaamisen ja auttavat ennalta ehkäisemään opintoihin liittyviä ongelmia. Tämä saattaa puolestaan vähentää oppilaan tuen tarvetta myöhemmin. Toisaalta jakotunnit mahdollistavat opetuksen ja opetusmenetelmien sovittamista oppilaiden tarpeiden ja vahvuuksien mukaan, jolloin voidaan muodostaa opetuksen kannalta toimivia ryhmiä.

Perusopetuslain 20 §:ssä todetaan, että opetuksen järjestäjän on varmistettava oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt esi- ja perusopetuksessa sekä järjestettävä ryhmäkohtaisia tukimuotoja osana perustoimintaa. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja on annettava suunnitelmallisesti oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden lisänä. Ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamisessa tulee tehdä opettajien välistä yhteistyötä.

Ryhmäkohtaisia tukimuotoja ovat opettajan antama yleinen tukiopetus ja opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä.

Opetuksen järjestäjän on varattava lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa yhteensä vähintään 0,122 opetustuntia koulun oppilasta kohden viikossa yleiseen tukiopetukseen, erityisopettajan antamaan opetukseen muun opetuksen yhteydessä ja opetuskielen tukiopetukseen. Liitteenä olevassa tuntikehyksessä ko. tuntimäärä täyttyy ja osa-aikaisen erityisopetuksen ja tukiopetuksen resurssi on lukuvuonna 2026-2027 vastaavalla tasolla kuin edellisnä lukuvuonna.

Niin ikään kerhotoimintaan on varattu edellistä vuotta vastaava tuntimäärä. Kerhotoiminnan laajuus tarkentuu osana lukuvuosisuunnitelmaa, kun on tiedossa toimintaan myönnetyn valtionavustuksen määrä. Myönnetyn valtionavustuksen ehtona on, että oma rahoitusosuuden tulee olla vähintään 30 %. Kerhotoiminnan tukemiseen kohdennetun valtionavustuksen lisäksi haetaan valtionavustusta harrastamisen Suomen mallin mukaisen toiminnan järjestämiseen. Harrastamisen Suomen mallissa avustus voi kattaa enintään 75 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

Koulujen tuntikehyksessä on jaoteltu tunnit yleisopetukseen, erityisopetukseen, erityistehtäviin, tukiopetukseen ja kerhoihin sekä mainittu jakotuntien määrä eri vuosiluokilla. Kerhotuntien määrään vaikuttaa mahdollisesti saatava valtionavustus, mutta muuten kouluja sitoo koululle osoitettu kokonaistuntimäärä.

Perusopetuslain 13 §:n mukaan uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, joka ei osallistu uskonnonopetukseen, järjestetään elämänkatsomustiedon opetusta. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan hänen huoltajansa pyynnöstä elämänkatsomustietoa. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään kolme.

Loimaallakin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ottaen huo mioon oppilaiden taustat ja lähtökohdat kielen oppimiseen. Suomi toisena kielenä eli S2 -opetuksen keskeisinä tavoitteina on, että oppilas pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hän saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Lisäksi tavoitteena on, että oppilaan on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen.

Lukuvuonna 2026 - 2027 yleisopetuksen opetusryhmien määrä on 71 ja pienryhmien 18 (edellisenä lukuvuonna ryhmien määrä oli 73 + 18).

Esittelijä Sivistysjohtaja Pärkö Manne

Päätösehdotus Sivistyslautakunta hyväksyy perusopetuksen tuntikehyksen lv. 2026-2027
liitteen muodossa.

Päätös Hyväksyttiin.