Kaupunginvaltuusto
Esityslista 02.06.2025/Asianro 12

Kaupunginhallitus 26.05.2025 § 140 

Valmistelija Hallintopäällikkö Rinta-Jouppi Juha

 Kuntalain 32 §:n mukaan toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt, että heidän toimikautensa on valtuuston toimikautta lyhyempi. Kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, muiden lautakuntien ja valiokuntien jäsenet valitaan kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa.

 Vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen rajoitetaan kuntalain 73 §:ssä seuraavasti:

 Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:

 1) välittömästi kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö,

 2) henkilö, joka on kunnanhallituksen tehtäväalueella toimivan, kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa,

 3) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta,

 4) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä tai säätiössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

 Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta.

 Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä.

 Edellä 1 momentin 4 kohtaa ei sovelleta kunnan määräysvallassa olevan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäseneen.

 Vaalikelpoisuus kunnanhallitukseen

 (73 §; Kuntaliiton yleiskirje 2/2025; kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnat):

 Vaalikelpoisuuteen kunnanhallitukseen vaikuttavat ensinnäkin vaalikelpoisuusrajoitukset valtuustossa. Henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen valtuustoon, ei ole myöskään vaalikelpoinen kunnanhallitukseen.

 Toiseksi rajoitukset koskevat välittömästi kunnanhallituksen alaisen henkilöstön lisäksi lautakuntien esittelijöitä ja asioiden vastuuvalmistelijoita.

 Kolmanneksi rajoitukset koskevat kunnanhallituksen tehtäväalueella toimivan konserniyhteisön henkilöstöä.

 Neljänneksi rajoitukset koskevat kunnan henkilöstön edunvalvonnasta vastaavia henkilöitä.

 Viidenneksi vaalikelpoisuusrajoitus voi kohdistua kunnassa toimivien liikeyritysten johtohenkilöihin, ei kuitenkaan kunnan määräysvallassa olevien liikeyritysten johtohenkilöihin.

 Edellytyksenä vaalikelpoisuus valtuustoon

 (73.1 §; Kuntaliiton yleiskirje 2/2025; kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnat):

 Henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen valtuustoon, ei ole vaalikelpoinen myöskään kunnanhallitukseen. Vaalikelpoisuudesta valtuustoon säädetään kuntalain 72 §:ssä. Rajoitukset koskevat:

 - säännöksessä tarkoitettuja valtion virkamiehiä (73.1 § 1 kohta) j

 - johtavassa tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä toimivia kunnan palveluksessa olevia henkilöitä (2 kohta)

 - kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä, jotka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuihin kunnan viranhaltijoihin ja työntekijöihin (3 kohta) ja

 - kuntayhtymän palveluksessa olevat henkilöitä, jotka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuihin kunnan viranhaltijoihin ja työntekijöihin, jos kunta on kuntayhtymän jäsenkunta (4 kohta).

 Säännöksen tulkintaa on käsitelty Kuntaliiton yleiskirjeessä 12/2024.

 Kunnanhallituksen alainen henkilöstö

 (73.1 §:n 1 kohta; Kuntaliiton yleiskirje 2/2025; kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnat):

 Välittömästi kunnanhallituksen alaisena työskentelevä ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Rajoitus koskee kaikkia organisatorisesti kunnanhallituksen alaisia viranhaltijoita ja työntekijöitä heidän asemastaan ja tehtävistään riippumatta.

 Säännöksen perusteluissa (HE 268/2014 vp, s. 193) todetaan, että kunnan ja kuntakonsernin palveluksessa olevien henkilöiden asemaa kunnanhallituksessa on pidetty yleisesti ongelmallisena ja kunnanhallituksen toimintakykyä heikentävänä. Kunnanhallitus edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta. Erityisesti kunnanhallituksen puheenjohtaja on keskeinen työnantajan edustaja kunnassa. Jos kunnanhallituksen puheenjohtaja on samalla kunnan työntekijä, hän on päätöksenteon puolueettomuuden näkökulmasta ongelmallisessa kaksoisroolissa. Tämä näkökulma on perusteltua ottaa huomioon kunnanhallituksen valintaa koskevissa poliittisissa neuvotteluissa. Myös hallintovaliokunta kiinnitti mietinnössään (HaVM 18/1994 vp, s. 11) huomiota kunnan palveluksessa olevien jäsenyyteen kunnanhallituksessa ja siihen, ettei syntyisi ongelmia esimies-alainen-suhteessa.

 Kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön henkilöstö

 (73.1 §:n 2 kohta; Kuntaliiton yleiskirje 2/2025; kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnat):

 Koska kunnan tehtävien organisointi ei saa vaikuttaa vaalikelpoisuuteen, myöskään kunnanhallituksen tehtäväalueella toimivan kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Kunnan määräysvalta määräytyy kirjanpitolain (1336/1997) 6.1 §:n mukaisesti. Kuntakonserniin kuuluvat myös yhteisöt, joissa kunnan tytäryhteisö käyttää määräysvaltaa.

 Kunnan määräysvallassa oleva yhteisö tai säätiö toimii kunnanhallituksen tehtäväalueella silloin kun se on organisatorisesti kunnanhallituksen alainen eikä esimerkiksi lautakunnan tai johtokunnan alainen. Hallintovaliokunta toteaa seuraavasti (HaVM 55/2014 vp, s. 12):

 Säännöksen tarkoittamina yhteisöinä pidetään niitä, joiden toimialana on hoitaa tehtäviä, jotka perinteisemmässä organisoitumistavassa hoidettaisiin kunnan oman organisaation sisällä ja useimmiten suoraan kunnanhallituksen alaisuudessa, yleishallinnossa tai konsernihallinnossa. Tällaisia yhteisöjä voivat olla esimerkiksi yhtiöt, joille on siirretty kunnan toimitilojen hallinta tai ruoka- ja siivouspalvelut kokonaisuudessaan tai valtaosin. Kyseessä ovat siten niin sanotut yhteiset palvelut, joita kaikki muut kunnan toimialat käyttävät ja tarvitsevat oman toimintansa tueksi.

 Vaalikelpoisuutta rajoittavia säännöksiä tulkitaan suppeasti. Jos kunnan tytäryhtiö on organisoitu lautakunnan alaisena toimivaksi yhtiöksi tai käytännössä toimii lautakunnan perinteisellä tehtäväalueella, vaikka siitä ei ole hallintosäännössä määräyksiä, eivät kunnanhallituksen omistaja- ja konserniohjauksen tehtävät merkitse sitä, että tytäryhtiö toimisi kunnanhallituksen tehtäväalueella. Lautakunnan alaisena toimivan tytäryhtiön henkilöstö on tulkintamme mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen.

 Lautakuntien esittelijät ja valmistelijat

 (73.1 §:n 3 kohta; Kuntaliiton yleiskirje 2/2025; kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnat):

 Kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka on lautakunnan tai valiokunnan esittelijä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta, ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Tällaisella henkilöllä on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi kunnanhallituksen käsiteltäväksi myöhemmin tuleviin asioihin, jotka usein menevät edelleen valtuuston käsiteltäviksi.

 Esittelijän osalta säännöksen soveltaminen ei tuottane vaikeuksia. Säännös koskee vain lautakunnan ja valiokunnan esittelijöitä, ei esimerkiksi johtokunnan esittelijöitä. Tarkemmin esittelystä määrätään hallintosäännössä. Esittelijä voidaan määrätä hallintosäännössä tai jättää asia hallintosäännön määräyksen nojalla toimielimen päätettäväksi (90.1 §).

 Esittelijä vastaa asian valmistelusta, mutta ei aina itse varsinaisesti valmistele asiaa lautakunnan esityslistalle. Esittelijän ohella rajoitus koskee henkilöä, jolla on vastuuta lautakunnan tai valiokunnan käsittelyn kautta kunnanhallitukseen tulevien asioiden varsinaisesta valmistelusta. Valmisteluvastuu on arvioitava kunta- ja tilannekohtaisesti.

 Asioiden on kuuluttava kunnanhallituksen toimivaltaan lain tai hallintosäännön nojalla. Kunnanhallituksen mahdollisuus käyttää kuntalain 92 §:n mukaista otto-oikeutta yksittäisessä asiassa ei vaikuta lautakunnan ja valiokunnan asioiden valmistelijan vaalikelpoisuuteen.

 Säännöksen soveltaminen edellyttää, että henkilön varsinaisiin tehtäviin kuuluu asioiden esittely tai vastuu niiden valmistelusta. Jos henkilö on esimerkiksi varsinaisen esittelijän sijainen tämän ollessa estynyt tai esteellinen, hän on vaalikelpoinen. Tosin valmisteluvastuun perusteella hän tällöinkin voi olla vailla vaalikelpoisuutta. Rajoitus ei koske valmistelussa avustavaa henkilöstöä kuten esimerkiksi tekstinkäsittelijöitä.

 Liikeyritysten johtohenkilöt

 (73.1 §:n 4 kohta ja 73.4 §; Kuntaliiton yleiskirje 2/2025; kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnat):

 Kunnan ja liiketoimintaa harjoittavan yhteisön (jäljempänä liikeyritys) intressit saattavat olla toisilleen vastakkaisia. Yksittäistapauksissa sovelletaan esteellisyyssäännöksiä. Jos ennakolta arvioiden esteellisyystilanteita saattaa syntyä usein, ja jos kunnan etu niin muodoin usein on ristiriidassa liikeyrityksen edun kanssa, myös vaalikelpoisuutta on rajoitettu. Vaalikelpoisuuden rajoituksen perusteena on olettamus, että liikeyrityksen johtohenkilö voi luottamushenkilönä toimia edustamansa yhteisön eduksi tai kilpailevien yhteisöjen vahingoksi ja samalla kunnan ja sen asukkaiden edun vastaisesti.

 Liikeyritysten johtohenkilöitä koskeva vaalikelpoisuusrajoitus ei koske kunnan määräysvallassa olevan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäseniä (73.4 §). Kuntakonserniin kuuluvan yhteisön ja säätiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsen on kuitenkin esteellinen käsittelemään yhteisön tai säätiön asiaa kunnan hallinnossa (97 §).

 Vaalikelpoisuusrajoitusta sovelletaan vain, jos 1) liikeyrityksen asema suhteessa kuntaan on sellainen kuin säännös edellyttää; 2) henkilön asema liikeyrityksessä on sellainen kuin säännös edellyttää.

 Molempien edellä mainittujen edellytysten on täytyttävä. Koska säännös koskee vain liiketoimintaa harjoittavia yhteisöjä ja säätiöitä, aatteelliset yhteisöt jäävät yleensä soveltamisalan ulkopuolelle. Samoin ulkopuolelle jäävät yksityiset yrittäjät, jotka eivät harjoita liiketoimintaa yhteisömuodossa. Vaalikelpoisuusrajoituksia on tulkittava suppeasti, joten tulkinnanvaraisessa tilanteessa asiaa on tulkittava asianomaisen henkilön eduksi eli hänet on katsottava vaalikelpoiseksi.

 Ensimmäisenä liikeyritystä koskevana edellytyksenä on, että liikeyrityksellä on liiketoimintaa asianomaisessa kunnassa.

 Toiseksi liikeyritykselle pitää syntyä kunnanhallituksessa käsiteltävissä asioissa hyötyä tai vahinkoa eli liikeyrityksellä pitää olla niissä intressi. Säännöksen mukaan intressin on oltava olennainen, joten aivan vähäistä taloudellista tai muuta intressiä ei voida ottaa huomioon. Tällainen intressi voi olla asiassa asianosaisella eli sillä, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia suoraan koskee. Intressi voi syntyä myös liikeyrityksen kilpailijoiden asioita käsiteltäessä.

 Kolmantena edellytyksenä on, että niitä asioita, joissa liikeyrityksellä on olennaisia intressejä, käsitellään kunnanhallituksessa tavanomaisesti, jolloin asioita on oltava esillä useita kertoja vuodessa. Liikeyritystä tai sen kilpailijoita koskevia asioita on oltava lähes jatkuvasti vireillä tai valmisteltavina kunnanhallituksessa.

 Koska kunnanhallituksen tehtäväalue on jo lähtökohtaisesti laaja ja se vaihtelee kunnan hallinnon organisoitumistavan mukaan, rajoitus voi syntyä eri tavoin erilaisissa kunnissa. Rajoitus voi koskea esimerkiksi rakennusliikkeitä, maarakennusyrityksiä, kauppaliikkeitä ja pankkeja. Mitä pienemmästä kunnasta on kysymys, sitä herkemmin säännös voi tulla sovellettavaksi.

 Henkilöstön edunvalvonnasta vastaavat henkilöt

 (73.2 §; Kuntaliiton yleiskirje 2/2025; kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnat):

 Kunnanhallitus edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta. Jos henkilöstöasiat eivät ole erillisen toimielimen hoidettavina, kunnanhallitus tai sen jaosto huolehtii usein myös käytännössä henkilöstöasioista. Henkilöstön edunvalvonnasta vastaavien henkilöiden asema kunnanhallituksessa ja pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitavassa toimielimessä on ristiriitainen. Ongelmat ovat tulleet esiin erityisesti silloin, kun kunnat ovat tehneet laajoja säästöpäätöksiä, joiden keskeisenä kohteena ovat olleet henkilöstömenot.

 Säännöksessä rajoitetaan henkilöstön edunvalvonnasta huolehtivien vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen, koska esteellisyyssäännöksiä ei ole pidetty riittävinä ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi. Edunvalvonnasta vastaaminen edellyttää, että edunvalvontatehtävät kuuluvat asianomaisen henkilön varsinaisiin tehtäviin henkilöstöjärjestössä. Satunnainen osallistuminen neuvotteluun ei vielä aiheuta vaalikelpoisuuden menetystä, vaan sovellettaviksi tulevat esteellisyyssäännökset.

 Kunnassa edunvalvontaa hoitavat yleensä ammattijärjestöjen paikallisyhdistykset. Paikallisyhdistyksen hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen tehtävänä on yleensä hyväksyä paikallinen neuvottelutulos. Vaalikelpoisuuden rajoitus koskee ainakin paikallisyhdistyksen hallituksen puheenjohtajaa. Rajoitus ei koske kaikkia hallituksen jäseniä, vaan ainoastaan päävastuun edunvalvonnasta kantavaa henkilöä.

 Toiseksi rajoitus koskee niitä henkilöitä, jotka neuvottelevat kunnan kanssa virka- ja työehtoratkaisuista tai muuten vastaavat henkilöstön edunvalvontatehtävistä. Tällaisia henkilöitä ovat paikallisen henkilöstöjärjestön pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet. Työsuojeluvaltuutetuilla tai yhteistoimintaelimiin kuuluvilla henkilöstöjärjestöjen edustajilla ei sen sijaan katsota olevan säännöksessä tarkoitettuja edunvalvontatehtäviä (HE 268/2014 vp, s. 193).

 Säännös ei estä valitsemasta henkilöstön edunvalvonnasta vastaavaa henkilöä valtuuston puheenjohtajistoon, jolloin hänellä on läsnäolo- ja puheoikeus kunnanhallituksen kokouksessa. Vaalikelpoisuusrajoituksen tarkoitus huomioon ottaen ratkaisua voidaan arvostella.

 Pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitavia toimielimiä koskeva rajoitus on kuntalain 74.2 §:ssä.

 Kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa olevien enimmäismäärä

 (73.3 §; Kuntaliiton yleiskirje 2/2025; kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnat):

 Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa olevia henkilöitä. Vaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Varajäsenistä on soveltuvin osin voimassa, mitä varsinaisista jäsenistä on säädetty (18.4 §).

 Säännöksen tarkoituksena on kunnanhallituksen toimintakykyisyyden varmistaminen (HaVM 18/1994 vp, s. 11). Säännös voi vaikuttaa kunnanhallituksen toimintakykyyn erityisesti henkilöstön asemaa koskevia asioita käsiteltäessä. Laissa säädetään henkilöstöä koskevasta ehdottomasta ylärajasta, ei kiintiöstä, johon henkilöstöllä olisi erityinen oikeus (HaVM 18/1994 vp, s. 11).

 Säännöksen perusteluissa (HE 268/2014 vp, s. 193) todetaan, että kunnan ja kuntakonsernin palveluksessa olevien henkilöiden asemaa kunnanhallituksessa on pidetty yleisesti ongelmallisena ja kunnanhallituksen toimintakykyä heikentävänä. Kunnanhallitus edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta. Erityisesti kunnanhallituksen puheenjohtaja on keskeinen työnantajan edustaja kunnassa. Jos kunnanhallituksen puheenjohtaja on samalla kunnan työntekijä, hän on päätöksenteon puolueettomuuden näkökulmasta ongelmallisessa kaksoisroolissa. Tämä näkökulma on perusteltua ottaa huomioon kunnanhallituksen valintaa koskevissa poliittisissa neuvotteluissa.

 Tasa-arvolain mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuunottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä.

 Kuntalain 33 §:n mukaan valtuusto valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa, jollei valtuusto ole päättänyt puheenjohtajamallista. Valtuusto voi päättää, että valtuuston puheenjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä lautakuntien ja valiokuntien puheenjohtajat toimivat päätoimisina tai osa-aikaisina luottamushenkilöinä.

 Hallintosäännön 5 §:n mukaan hallituksessa on 11 jäsentä, joista valtuusto valitsee hallituksen puheenjohtajan ja 2 varapuheenjohtajaa. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee hallituksen jäsenet ja varajäsenet.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Rantala Jari

Päätösehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto valitsee

1. toimikaudeksi 2025-2029 kaupunginhallituksen jäseniksi ja heidän henkilökohtaiseksi varajäsenikseen seuraavat:

jäsen                          henkilökohtainen varajäsen
_____________________  ______________________

_____________________  ______________________

_____________________  ______________________


_____________________  ______________________

_____________________  ______________________

_____________________  ______________________

_____________________  ______________________

_____________________  ______________________

_____________________  ______________________

_____________________  ______________________

______________________  _____________________

2. kaupunginhallituksen

puheenjohtajaksi ________________

1. varapuheenjohtajaksi _____________________

2. varapuheenjohtajaksi______________________

Päätös Hyväksyttiin.

Kaupunginvaltuusto 02.06.2025     

294/00.00.01/2025  

Valmistelija Hallintopäällikkö Rinta-Jouppi Juha

Esittelijä Puheenjohtaja

Kaupunginhallituksen päätösehdotus

 Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto valitsee

1. toimikaudeksi 2025-2029 kaupunginhallituksen jäseniksi ja heidän henkilökohtaiseksi varajäsenikseen seuraavat:

jäsen                          henkilökohtainen varajäsen
_____________________  ______________________

_____________________  ______________________

_____________________  ______________________

_____________________  ______________________

_____________________  ______________________

_____________________  ______________________

_____________________  ______________________

_____________________  ______________________

_____________________  ______________________

_____________________  ______________________

_____________________  ______________________

2. kaupunginhallituksen

puheenjohtajaksi ________________

1. varapuheenjohtajaksi _____________________

2. varapuheenjohtajaksi______________________

Päätös