Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 29.02.2024/Pykälä 23

Sivla 29.02.2024 § 23  

55/12.00.02/2024  

Valmistelija sivistysjohtaja Manne Pärkö, puh. 050 5936249

Loimaan perusopetuksen tuntijaon mukaan viikkotunnit eri vuosiluokilla ovat seuraavat: 20, 20, 22, 24, 25, 25, 30, 30, 30. Valtakunnallinen minimituntimäärä eri vuosiluokilla on 20, 20, 22, 24, 25, 25, 30, 29, 30.

Oppilaat opiskelevat osan tunneistaan perusryhmää pienemmissä ryhmissä (jakoryhmät). Jakotunnit edellyttävät aina tapauskohtaista harkintaa. Ainakin seuraavia tekijöitä on otettava huomioon jakotunteja käytettäessä:

- oppilasryhmän koko

- jakotuntien painottuminen alemmille luokille, joissa opitaan perustiedot ja - taidot

- tehostettua ja/ tai erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä opetusryhmässä

- opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen (mm. yhdysluokkaopetus, eri oppiaineissa olevat ryhmäkokosuositukset)

Jakotuntien määrää on mietittävä kokonaisuuden kannalta. Ne mahdollistavat osaltaan opettajan tehokkaamman ohjaamisen ja auttavat ennalta ehkäisemään opintoihin liittyviä ongelmia. Tämä saattaa puolestaan vähentää oppilaan tuen tarvetta myöhemmin. Toisaalta jakotunnit mahdollistavat opetuksen ja opetusmenetelmien sovittamista oppilaiden tarpeiden ja vahvuuksien mukaan, jolloin voidaan muodostaa opetuksen kannalta toimivia ryhmiä.

Perusopetuslain 16 §:ssä todetaan, että oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaisen erityisopetuksen resurssi on lukuvuonna 2024 - 2025 edellisen lukuvuoden tasolla. Tukiopetus on ensisijainen tuen muoto. Tukiopetusresurssi on viime vuosina ollut riittävä, joten määrä voidaan pitää samana myös lukuvuonna 2024 - 2025.

Niin ikään kerhotoimintaan on varattu edellistä vuotta vastaava tuntimäärä. Kerhotoiminnan laajuus tarkentuu osana lukuvuosisuunnitelmaa, kun on tiedossa toimintaan myönnetyn valtionavustuksen määrä. Myönnetyn valtionavustuksen ehtona on, että oma rahoitusosuuden tulee olla vähintään 30 %. Kerhotoiminnan tukemiseen kohdennetun valtionavustuksen lisäksi haetaan valtionavustusta harrastamisen Suomen mallin mukaisen toiminnan järjestämiseen. Harrastamisen Suomen mallissa avustus voi kattaa enintään 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

Koulujen tuntikehyksessä on jaoteltu tunnit yleisopetukseen, erityisopetukseen, erityistehtäviin, tukiopetukseen ja kerhoihin sekä mainittu jakotuntien määrä eri vuosiluokilla. Kerhotuntien määrään vaikuttaa mahdollisesti saatava valtionavustus, mutta muuten kouluja sitoo koululle osoitettu kokonaistuntimäärä.

Perusopetuslain 13 §:n mukaan uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, joka ei osallistu uskonnonopetukseen, järjestetään elämänkatsomustiedon opetusta. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan hänen huoltajansa pyynnöstä elämänkatsomustietoa. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään kolme.

Loimaallakin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ottaen huo mioon oppilaiden taustat ja lähtökohdat kielen oppimiseen. Suomi toisena kielenä eli S2 -opetuksen keskeisinä tavoitteina on, että oppilas pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hän saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Lisäksi tavoitteena on, että oppilaan on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen.

Opetushallitus on päättänyt lisätä ruotsin kielen opetusta yläluokilla yhdellä vuosiviikkotunnilla 1.8.2024 alkaen. Ruotsin kielen lisätunti yläluokilla edellyttää vastaavasti yhden tunnin vähentämistä jostain muusta aineesta. Ainoa vaihtoehto ovat valinnaiset aineet, joita tällä hetkellä on 8.luokalla 4h ja 9.luokalla 4h. (Valtakunnallisessa tuntijaossa on määritelty, että valinnaisia aineita tulee 1-9-luokilla olla vähintään 9 tuntia.

Uudessa tuntijaossa 9.-luokalta siirtyisi yksi valinnaisten aineiden tunti 6.-luokalle Vastaavasti 6.-luokalta vähenisi yksi liikunnan tunti. 6.-luokalla valittava valinnainen aine olisi vastaava kuin 5.-luokalla tällä hetkellä tarjolla olevat valinnaiset aineet.

Jotta oppilailla täyttyy kaikissa oppiaineissa vähimmäistuntimäärä perusopetuksen aikana, edellyttää tuntijaon muutos siirtymäkauden. Tämä merkitsee sitä, että lv. 2024 - 2025 yläkoulun luokka-asteilla on 31 viikkotuntia. Tällöin yksi koulupäivä pitenee yhdellä oppitunnilla. Lukuvuonna 2025 - 2026 palataan taas nykyiseen tuntimäärään eli jokaisella yläkoulun luokka-asteella on 30 viikkotuntia.

Lukuvuonna 2024 - 2025 oppilaille tulisivat seuraavat muutokset oppiaineiden tuntimääriin verrattuna tämänhetkisiin tuntimääriin:

6.lk       yksi tunti liikuntaa vähenee ja tilalle tulee yksi tunti valinnaisainetta

7.lk       matematiikkaa tulee yksi tunti lisää (8.-luokalla he opiskelevat vastaavasti tunnin vähemmän)

8.lk        valinnaisia aineita on yksi tunti enemmän

9.lk        ruotsia on yksi tunti enemmän

Lukuvuonna 2024 - 2025 yleisopetuksen opetusryhmien määrä on 77 ja pienryhmien 17. Edellisenä lukuvuonna ryhmien määrä oli sama.

Esittelijä Sivistysjohtaja Pärkö Manne

Päätösehdotus Sivistyslautakunta hyväksyy perusopetuksen tuntikehyksen lv. 2024-2025 liitteen mukaisesti.

Päätös Hyväksyttiin.