Lupajaosto
Pöytäkirja 14.06.2023/Pykälä 53

582/10.03.00/2018

Lupajaos 31.10.2018 § 74

Valmistelija: johtava rakennustarkastaja Harri Salminen,
puh. 02 761 4270

Asiaselostus:

Otsikossa mainitun korttelin naapuri on toimittanut 2.8.2018 ra­ken­nus­val­von­nal­le kirjeen, jossa vaaditaan ra­ken­nus­val­von­ta­vi­ran­omais­ta velvoittamaan tontilla sijaitseva betonituotetehdas saat­ta­maan kortteli asemakaavan mukaiseksi. Kirje on liitteenä.

Naapurin mielestä tehtaan tontti on järjestelyiltään hyväksytystä ase­ma­kaa­vas­ta poikkeava. Koko Valimonkatu Lujabetonin tontin koh­dal­la on katua, jolta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää tehtaalle. Li­säk­si asemakaavan mukaan korttelin reuna-alueella tulee olla is­tu­tet­tu tontinosa ja puurivi. Asemakaavakartta ja kaavamääräykset ovat oheismateriaalina.

Tehtaan edustaja on antanut asiassa vastineen 17.9.2018. Vastine on liitteenä.

Vastineessa todetaan, että toiminnanharjoittajan mielestä vuonna 1995 vahvistettu asemakaava ja sen määräykset eivät tule voimaan ta­kau­tu­vas­ti eikä toiminta ole kaavamääräysten vastaista. Vuonna 1983 myönnetyssä rakennusluvassa on asemakaavapiirrokseen mer­kit­ty kulku Valimonkadulta betoniaseman sisäpihalle, sekä ton­til­la sijaitsevan asuinrakennuksen ja tehdashallin välistä teh­das­alu­eel­le. Näitä reittejä on käytetty kymmeniä vuosia betonin ajoon ja liuk­kaan kelin aikana tehdas ei voi kuljettaa betonia muuta kautta.

Katselmusryhmä piti paikalla katselmuksen 10.10.2018. Muistio kat­sel­muk­ses­ta on liitteenä.

Tehtaan edustajan kanssa käydyssä keskustelussa katselmuksen jäl­keen tuli esille, että tehdas on valmis seuraaviin toimenpiteisiin hait­to­jen ehkäisemiseksi:

-           Valimonkadun varrella sijaitseva henkilökunnan pysäköintialue siir­re­tään toisaalle korttelissa

-           tehdasrakennuksen vanhaa osaa puretaan sen verran, että teh­taan sisäinen liikenne on mahdollista tehdaskiinteistön puolella

-           Valimonkadun varteen tehdasrakennuksen kohdalle ra­ken­ne­taan suoja-aita haittojen vähentämiseksi, aidalle haetaan toi­men­pi­de­lu­pa ja aidan materiaali ym. tarkentuvat lu­pa­ha­ke­muk­ses­sa

Toimenpiteet tulevat tehtaan edustajan mukaan tehdyiksi 30.5.2019 men­nes­sä.

Lainsäädäntöä:

MRL 50 § Asemakaavan tarkoitus

Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja ke­hit­tä­mis­tä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoit­taa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata ra­ken­ta­mis­ta ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja mai­se­ma­ku­van, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan ra­ken­nus­kan­nan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edel­lyt­tä­mäl­lä tavalla.

MRL 57 § Asemakaavamääräykset

Asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan  ase­ma­kaa­va-aluet­ta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (ase­ma­kaa­va­mää­räyk­set). Asemakaavamääräykset voivat koskea myös hai­tal­lis­ten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

MRL 58 § Asemakaavan oikeusvaikutukset

Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (ra­ken­ta­mis­ra­joi­tus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla ase­ma­kaa­va on otettava huomioon siten kuin jäljempänä säädetään.

Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat hait­taa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Ase­ma­kaa­va-alu­eel­le ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat hai­tal­lis­ten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai ra­joit­ta­mis­ta koskevien asemakaavamääräysten vastaisia.

MRL 167 § Ympäristönhoito

Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käy­tös­sä ja siistissä kunnossa.

Kunnan määräämä viranomainen osaltaan valvoo, että lii­ken­ne­väy­lät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ul­ko­ti­lat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset. Ke­vyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja tur­val­li­si­na.

Jollei korttelialueen järjestelystä ole määrätty asemakaavassa tai ra­ken­nus­lu­vas­sa ja alueen järjestely huomattavasti haittaa maan­käy­tön järjestämistä, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi mää­rä­tä sen käyttöä koskevasta uudelleenjärjestelystä ja kuntoon saat­ta­mi­ses­ta (korttelialueen järjestely). Edellytyksenä määräyksen an­ta­mi­sel­le on, ettei järjestely ole kiinteistön omistajalle ilmeisen koh­tuu­ton.

Tonttia tai rakennuspaikkaa ei saa käyttää niin, että sen ra­ken­nus­lu­vas­sa istutettaviksi osoitetut alueet, leikkipaikat tai oleskelualueet taik­ka muut asumisviihtyisyyteen vaikuttavat alueet supistuvat. Ra­ken­nus­lu­vas­sa osoitetut ja hälytysajoneuvoja tai huoltoajoa varten tar­koi­te­tut kulkuyhteydet tulee säilyttää ajokelpoisina.

Asian käsittely:

Lähtökohtaisesti asemakaava toteutuu sitä mukaa, kuin alue ra­ken­tuu. Kaavanmukaisuus ja sen määräysten vaatimukset todetaan ra­ken­nus­lu­pa­ha­ke­mus­ten yhteydessä ja ympäristö muodostuu kaa­val­la suunnitellun mukaiseksi. Rakennusvalvontaviranomaisen teh­tä­vä­nä on toimia tätä kautta kaavan toteutumisen valvojana.

Kyseessä olevan alueen asemakaava on vahvistettu 26.9.1995 eikä kort­te­liin ole sen jälkeen haet­tu rakennus- tai toimenpidelupia. Siitä joh­tuen asemakaavan toteutuminen on mm. T-korttelin osalta kes­ken.

Rakennusvalvontaviranomainen voi ympäristönhoitoa koskevan sää­dök­sen perusteella määrätä korttelialueen järjestelystä muulloinkin kuin rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Edellytyksenä tälle on, että ny­kyi­nen järjestely haittaa huomattavasti maankäytön järjestämistä ei­kä määräys ole kiinteistön omistajalle ilmeisen kohtuuton.

Johtavan rakennustarkastajan ehdotus:

Lupajaosto katsoo, että määräysten tai vel­voit­tei­den antaminen naa­pu­rin vaatimuksen johdosta ei ole tarpeellista. Tässä vaiheessa teh­taan esittämät toimet ja niiden aikataulu hait­to­jen vähentämiseksi on riit­tä­vä. Mikäli haittaa edelleen huomattavassa määrin esiintyy, asia voi­daan ottaa uudelleen käsiteltäväksi.

 Päätös:  Hyväksyttiin.

Lupajaos 01.09.2021 § 52

Valmistelija: johtava rakennustarkastaja Harri Salminen,
puh. 02 761 4270

Rakennusvalvontaan on oltu yhteydessä asiasta kevään ja kesän mit­taan useasti. Haittaa tehtaan toiminnasta naapurustossa koetaan edel­leen ja asia on tarpeen ottaa uudelleen käsiteltäväksi.

Oheismateriaalina on naapurin lähettämä sähköpostiviesti ja kir­jel­mä.

Johtavan rakennustarkastajan ehdotus:

Katselmusryhmä pitää paikalla katselmuksen osapuolien kuu­le­mi­sek­si ja tilanteen selvittämiseksi. Lupajaosto päättää asiasta kat­sel­muk­sen jälkeen.

Päätös:  Hyväksyttiin.

Lupajaos 26.10.2021 § 70

valmistelija: johtava rakennustarkastaja Harri Salminen,
puh. 0500 434 255

Katselmusryhmä on pitänyt katselmuksen 4.10.2021. Pöytäkirja kat­sel­muk­ses­ta on liitteenä.

Liitteenä olevassa naapurin kirjelmässä 5.3.2021 vaaditaan, että kaik­ki betonikuljetukset pyöräkuormaajalla vanhalta betoniasemalta lo­pe­te­taan, toimintaan haetaan uusi ympäristölupa ja ase­ma­kaa­va­mää­räyk­siä velvoitetaan noudattamaan ja toteuttamaan. Ase­ma­kaa­va­mää­räyk­sien noudattamista koskien vaatimusta on täsmennetty niin, että tehdas rakentaa näkösuojan antavan aidan ulkovarastona käy­tet­tä­vän tontinosan ympärille ja koko tontin reunalle istutettavan ton­tin­osan, kuten asemakaavassa on määrätty. Kaikki toimenpiteet täy­tyy olla suoritettu viimeistään 1.1.2025.

Asemakaavan oikeusvaikutukset on esitetty maankäyttö- ja ra­ken­nus­lain 58 §:ssä. Asemakaavan tärkein oikeusvaikutus on sen vai­ku­tus rakentamiseen (MRL 58.1 §, 135 §). Rakennusta ei saa ra­ken­taa vastoin asemakaavaa. Asemakaava on otettava huomioon myös arvioitaessa edellytyksiä myöntää toimenpidelupa, pur­ka­mis­lu­pa tai maisematyölupa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 58.2 §:n mukaan asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoi­te­tul­le muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myös­kään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriötä ai­heut­ta­vien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien ase­ma­kaa­va­mää­räys­ten vastaisia. Tämä koskee muitakin kuin maan­käyt­tö- ja rakennuslain mukaisia lupamenettelyjä silloin, kun muissa laeis­sa on säännöksiä, jotka edellyttävät asemakaavan nou­dat­ta­mis­ta niiden lakien mukaisessa menettelyssä. Tällaisia säännöksiä on mm. ympäristönsuojelulaissa, maa-aineslaissa ja vesilaissa.

Asiassa on oikeudellisesti ratkaisevaa, miten toiminnan alkamisen jäl­keen laadittu asemakaava ja sen muutokset vaikuttavat alueen sal­lit­tuun käyttöön. Oikeuskirjallisuuden mukaan (Jääskeläinen ym.) kaa­voi­hin kuuluu oikeusvaikutuksena velvollisuus toimia kaavan mu­kai­ses­ti. Tämä tarkoittaa kaavan noudattamisvelvollisuutta ja py­sy­vää kieltoa toimia kaavan vastaisesti. Maanomistajalla ei kuitenkaan ole nimenomaista aikaan sidottua velvollisuutta rakentaa ase­ma­kaa­van mukaisesti, vaan hänellä on oikeus jatkaa nykyistä maan­käyt­töä, esimerkiksi käyttää vanhan asemakaavan mukaista rakennusta. Voi­mas­sa olevaa asemakaavaa on noudatettava haluttaessa muut­taa maankäyttöä.

Vanhojen rakennuslupa-asiakirjojen mukaan ainakin 1970 -luvulta al­kaen tehdasrakennuksen kohdalla nykyisen Valimonkadun varren alue on ollut liikennöinti- ja varastokäytössä. Nykyinen asemakaava on hyväksytty 26.9.1995.

Maankäyttö- ja rakennuslain 169 §.n mukaan varastointi ulkosalla on jär­jes­tet­tä­vä niin, ettei se turmele tieltä tai muulta yleiseltä kul­ku­väy­läl­tä tai alueelta näkyvää maisemaa taikka häiritse ympäröivää asu­tus­ta. Asemakaava-alueella ei aluetta saa käyttää häiriötä ai­heut­ta­vaan tai ympäristöä rumentavaan varastointiin taikka pitkäaikaiseen tai laajaan tavaroiden ulkosäilytykseen, jollei asemakaavasta muuta joh­du.

Varastointi tehtaan piha-alueella on laajamittaista. Sen on mm. kes­keis­ten alueiden osayleiskaavan selostuksessa todettu aiheuttavan mai­se­mal­lis­ta haittaa. Esimerkiksi alueen aitaamisella on mah­dol­lis­ta parantaa huomattavasti näkymää ympäristöön ja saavuttaa lain­sää­dän­nön varastoinnille asettamat vaatimukset.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 4 §:n mukaan kunnan ra­ken­nus­val­von­ta­vi­ran­omai­sen tehtävänä on valvoa kaavojen noudattamista, huo­leh­tia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien kä­sit­te­le­mi­ses­tä sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja ra­ken­nus­ten kunnossapitoa ja hoitoa siten kuin siitä säädetään. Loimaan kau­pun­gin hallintosäännön mukaan lupajaosto toimii ra­ken­nus­val­von­ta­vi­ran­omai­se­na.

Johtavan rakennustarkastajan ehdotus:

Lupajaosto ei tällä päätöksellä ratkaise ympäristölupaan liittyviä vaa­ti­muk­sia vaan ne käsitellään erikseen omana asianaan.

Lupajaosto kehottaa kiinteistön 430-8-16-1 omistajaa aitaamaan teh­taan varastoalueen riittävän laajasti näkösuojan antavalla aidalla. Kiin­teis­töl­lä suoritetaan uusi tarkastus 1.5.2022 jälkeen. Jos ke­ho­tus­ta ei ole määräaikaan mennessä noudatettu, asia voidaan saat­taa uudelleen lupajaoston käsiteltäväksi mahdollisia jat­ko­toi­men­pi­tei­tä varten.

Vaatimukseen istutettavan tontinosan saattamiseksi asemakaavan mu­kai­sek­si lupajaosto toteaa, että kiinteistön omistajalla ei ole vel­vol­li­suut­ta rakentaa tai järjestää tonttia ase­ma­kaa­van mukaisesti, vaan nykyistä maan­käyt­töä on oikeus jatkaa. Voi­mas­sa olevaa ase­ma­kaa­vaa on kuitenkin noudatettava haluttaessa muut­taa maan­käyt­töä rakentamisen lupamenettelyn kautta.

Perustelut: MRL 58 §, 169 §, MRA 4 §

Päätös:  Hyväksyttiin.

Lupajaos 16.12.2021 § 90

Valmistelija: johtava rakennustarkastaja Harri Salminen

---------------- on jättänyt Turun hallinto-oikeudelle 19.11.2021 päi­vä­tyn valituksen lu­pa­jaos­ton päätöksestä.

Valituskirjelmä oheismateriaaleineen on liit­tee­nä.

Hallinto-oikeus pyytää lupajaoston lausuntoa valituksesta.

Johtavan rakennustarkastajan ehdotus:

Lupajaosto antaa asiassa seuraavan selostuksen ja lausunnon:

Valittaja on vaatinut hallinto-oikeutta kumoamaan lupajaoston pää­tök­sen ja aset­tamaan velvoitteen noudattamaan asemakaavan mää­räyk­siä (vaatimus B). Vaatimuksena on myös saattaa tilanne ase­ma­kaa­van mukaiseksi liittymäjärjestelyjen ja pysäköinnin osalta (vaa­ti­mus C, D, F, G ja H).

Lupajaoston tekemän päätöksen lähtökohtana asemakaavan oi­keus­vai­ku­tus­ten osalta on ol­lut se, että tehdaskorttelin tai sen osien käyt­tö muuttuu ase­ma­kaa­van mukaiseksi, kun siihen koh­dis­tu­via ra­ken­ta­mi­sen lupia kä­si­tel­lään. Myös tontin käyttö pi­ha­jär­jes­te­ly­jen osal­ta on katsottu tässä mielessä ra­ken­nuk­sen käyttöön rin­nas­tet­ta­vak­si. Rat­kai­su on tehty näiltäkin osin nou­dat­taen tulkintaa, että maan­käy­tön muut­tues­sa lupaa edel­lyt­tä­vien hankkeiden myötä saa­te­taan tilanne ase­ma­kaa­van mukaiseksi myös liikennejärjestelyjen ja pi­ha-aluei­den osalta.

Aitaamisen osalta tilanne on rakennusvalvontaviranomaisessa kä­si­tel­ty jatkuvan valvonnan asiana ja sen on katsottu olevan MRL:n 169 §:n vastainen. Tästä johtuen lupajaosto on katsonut tar­peel­li­sek­si kehottaa kiinteistön omistajaa parantamaan tilanne. Va­li­tuk­ses­sa on vaadittu täsmentämään kehotusta siten, että ase­ma­kaa­vas­sa istutukselle määrättyä paikkaa ei saa supistaa (vaatimus A). Lu­pa­jaos­ton päätöksessään antama ke­ho­tus on tässä vaiheessa an­net­tu yleisluonteisena ja aidan si­joit­te­lun määräystenmukaisuus ja so­vel­tu­vuus ympäristöön tulee rat­kais­ta­vak­si sen toimenpideluvan kä­sit­te­lyn yhteydessä. Aidan ym­pä­ris­tön huomioiminen suhteessa ase­ma­kaa­va­mää­räyk­siin ja is­tu­tus­suun­ni­tel­man tarpeellisuus tulee so­vel­tu­vin osin huomioitavaksi sa­mas­sa yhteydessä.

Aidan osalta on lisäksi vaadittu sen ulottamista varastointialueen ul­ko­puo­lel­le (vaatimus E). Aitaamistarpeen on katsottu tulleen ni­men­omaan ulkovarastoinnista aihetuvista haitoista. Kehotuksen läh­tö­koh­ta­na on ollut MRL:n 169 §:n suojaustarve. Varsinaisen tuo­tan­to­pi­han ei ole katsottu muodostavan aitaamistarpeen muodostavaa hait­taa eikä kehotus lähtökohtaisesti kohdistu näihin tontin osiin.

Edellä mainituin perustein lupajaosto katsoo, että sen tekemä pää­tös on tehty perustelluista syistä eikä sitä ole valituksen johdosta syy­tä muuttaa.

Lupajaostolle on tehty kaksi vaatimusta tonttia ja paikalla har­joi­tet­ta­vaa toi­min­taa koskien. Nyt käsillä oleva päätös on tehty ainoastaan niil­tä osin, kun vaatimus koskee rakennusvalvontaviranomaisen toi­mi­alaa. Ym­pä­ris­tö­lu­paa koskeva vaatimus on valmisteltavana ja tu­lee erik­seen lupajaoston käsiteltäväksi, kuten päätöksessä on mai­nit­tu.

On va­li­tet­ta­vaa, että asian käsittely erityisesti ympäristöluvan val­von­nan osalta on viivästynyt. Tähän on ollut syy­nä käytettävissä olevien hen­ki­lö­re­surs­sien vähäisyys mm. elä­köi­ty­mis­ten ja ir­ti­sa­nou­tu­mis­ten ta­kia. Tilanteen parantamiseksi on teh­ty töitä ja rekrytoimisen myötä asioi­den käsittelyaikojen lyhentämiseen pyritään lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa.

Päätös:  Hyväksyttiin.

Lupajaos 14.06.2023 § 53  

432/10.03.00/2023  

Valmistelija johtava rakennustarkastaja Harri Salminen

Turun hallinto-oikeus on tehnyt asiassa ratkaisun 23.5.2023 ja päättänyt, että lupajaoston päätös on lainmukainen eikä sitä ole syytä muuttaa.

Hallinto-oikeuden päätös on liitteenä. 

Esittelijä Johtava rakennustarkastaja Salminen Harri

Päätösehdotus Lupajaosto merkitsee asian hyväksyen tiedokseen.

Päätös Hyväksyttiin.